lego-isä kartta kädessään

1.1.Uusperheen määritelmä

Koska olette täällä, olette selvästikin huomanneet olevanne uusperhe. Joskus kuulee myös käytettävän sanaa UUSIOPERHE, mutta sanoilla on oikeastaan eri merkitys. Uusioperheessä kyse on samasta pariskunnasta, joka erottuaan palaa yhteen, mutta uusperhe rakentuu aivan uusista palikoista uusista kumppaneista, joista ainakin toisella on ennestään lapsia.

Tilastokeskuksen mukaan uusperheitä oli vuonna 2017 Suomessa 51 300 kappaletta, mikä on n. 9 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. Uusperheissä on keskimäärin hieman enemmän lapsia kuin lapsiperheissä yleensä. Keskimääräinen lapsiluku oli vuonna 2015  2,09. Lapsista 59 prosenttia on äidin mukanaan tuomia lapsia. Uusperheistä n. 46 prosenttia on sellaisia, joissa on vain äidin lapsia. Toiseksi yleisin uusperhetyyppi oli äidin lasten ja uusperheen vanhempien yhteisten lasten muodostama perhe, joita oli n. 38 prosenttia. Lähes kymmenessä prosentissa uusperheistä on isän lapsia. Näistä uusperheistä n. 6 prosentissa oli vain isän lapsia sekä n. 4 prosentissa sekä isän lapsia että yhteisiä lapsia. Noin neljä prosenttia uusperheistä on perheitä, joissa on sekä äidin että isän lapsia. Sen sijaan äidin, isän ja yhteisten lasten yhdistelmä on melko harvinainen ja näitä uusperheitä on n. kaksi prosenttia kaikista uusperheistä. Vaikka uusperheissä yleisimmin asuukin vakituisesti äidin lapsia, voi uusperheen arkeen kuulua myös isän vakituisesti toisaalla asuvia lapsia, jotka eivät näy tilastoissa.

Tilastot eivät kerro uusperheiden tapauksessa koko totuutta. Tilastoidessa lapsi asuu vain lähivanhemman luona, jolloin muodostuu tilastoharha; etävanhemmaksi kirjattu vanhempi ei muodosta uusperhettä. Myöskään yli 18 vuotiaita lapsia ei lasketa niinkuin useimmiten muita perhemuotoja tilastoitaessa.

Vuoroasumisen osuus on noin 10–12 prosenttia vahvistettujen asumis- ja tapaamissopimusten määrästä. Vuoroviikkoasumisella tarkoitetaan yleensä järjestelyä, jossa lapsi asuu suunnilleen yhtä suuren osan ajasta kummankin vanhemman luona. Vuoroasumiselle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, sillä sitä ei ole huomioitu lainsäädännössä, eikä siitä ole mahdollista sopia nimenomaisesti. Tämä kertoo myös vuoroasumisesta kohtalaisen uutena järjestelynä Suomessa.THL on tilastoinut lapsen huollon jakautumisen yhteishuoltajuuteen tai äidin tai isän yksinhuoltajuuteen. Asumissopimusten osalta THL on tilastoinut lapsen sovitun asuinpaikan joko äidin tai isän luona. Asuinpaikan rinnalla on vuodesta virallinen kirjattu asuinpaikka, joten vuoroasuminen ei näy erillisenä ryhmänä lapsen asuinpaikkaa tilastoidessa. Tapaamisoikeus voidaan kuitenkin kirjata tapaamisoikeussopimuksissa niin laajaksi, että se kattaa vuoroasumisen ja sopimuksista käy ilmi lapsen vuoroasumistarkoitus.

Scroll to top