2.4. Tila vanhemmuuteen

Vanhemman roolin ottaminen omassa kodissasi edellyttää,että kumppanisi kykenee ja haluaa antaa sinulle roolia tai tilaa olla vanhempi ja vaikuttaa lapsen elämään. Ja toisin päin; jotta kumppanisi voisi olla vanhempana lapsellesi, pitää sinun kyetä antamaan hänelle tilaa omannäköiseen vanhemmuuteen. Monet kokevatkin olevansa ennemmin turvallisia aikuisia kuin varsinaisia vanhempia.

Vanhemmuuden rooleihin liittyy paljon oman historiamme käsityksiä ja ulkopuolelta tulevia oletuksia ja odotuksia. On hyvin tyypillistä,ettei nainen ikinä koe olevansa tarpeeksi hyvä äitiyteen tai vastaavansa siinä roolissa kumppaninsa, anopin, oman suksunsa tai ennenkaikkea itsensä asettamia odotuksia. Äitipuoli taas on saduissa aina ilkeä. Isän rooli on stereotyyppisesti etäinen ylin päätäntävalta, elättäjä/ maksaja tai harrastuksiin kuljettaja jopa ammattilaisten kanssa käytävissä keskusteluissa. Joskus roolin ottaminen muun nimikkeen kautta, vaikka oman nimen kautta, helpottaa.

Juridisesti vastuu huoltajuudesta perustuu sopimuksiin, mutta kokemuksemme vanhemmuudesta harvoin rajoittuu papereille kirjoitettuihin lauseisiin. Huoltajuuden oikeudellisten ja tunnepohjaisten roolien tunnistaminen on kuitenkin tärkeä lähtökohta uusperheen verkoston ja suhteiden kehittämisessä.

Tosielämän ilkeä äitipuoli vai äitimyytin altavastaaja? Bonusvanhemmuuteen antaa lisähaasteita vanhemmuuteen liitettävät myytit, kuten äiti-myytti. Äitipuoli on ”alempiarvoisempi” vanhempi kuin isäpuoli, koska rooliin liittyy aina käsitys,että nainen väistämättä haluaa ryhtyä lapsen äidiksi. Ei biologisena vanhempaan liitetään suuriakin on isot vastuita ja velvollisuuksia, muttei juurikaan oikeuksia. Uusperheen vanhempana saatat kantaa jopa isomman psykologisen kasvatusvastuun kuin biologinen vanhempi. Silti oma asema perheessä on usein ansaittava uudelleen ja uudelleen. Biologisella vanhemman merkitystä ei välttämättä muuta edes se, siitä onko hän toiminut lapsensa hyvinvoinnin hyväksi. Ei biologista vanhempaa ei välttämättä kuulla lapsen hyvinvoinnista puhuttaessa myöskään viranomaisten puolelta. Uusperheen vanhemmalla ei ole ääntä heidän silmissään elleivät MOLEMMAT biologiset vanhemmat sitä hänelle erikseen anna.

Tilanteessa, jossa ei koe voivansa päättää asioista, mutta kokee joutuvansa silti velvolliseksi suorittamaan niitä, ihminen kokee itsensä helposti ulkopuoliseksi ja hyväksikäytetyksi. Bonusvanhempi saattaa kokea olevansa vain kustannuksista huolehtija tai kodinkone. Nämä muodostuneet roolit ja niihin liittyvät kokemukset ovat todennäköisesti kumppanillesi näkymättömiä. Hän on saaattanut lapseuudenkodissaan nähdä omien vanhempiensa toteuttavan samaa työnajakoa ja siitä on muodostunut hänelle automaatio. Tai myös hänellä on pelkoja puuttua perheen dynamiikkaan vaikka hän huomaisikin,ettei kaikki ole kunnossa.


Osioon liittyvät tehtävät:

  • Vanhemmuuden roolikartta
  • vanhemmuuden kolmio
  • kysymyksiä vanhemmuudesta

Scroll to top