4.2. Paremmaksi parisuhteessa

Uusperheen parisuhteessa on lapsi tai lapsia mukana jo varhaisesta vaiheesta asti. Tämä haastaa pariskunnan ajankäyttöä, mutta tuo mukaan myös monenlaisia tunteita.

Lapsi muistuttaa kokoajan läsnäolollaan toisen historiasta ja joskus aktivoi mustasukkaisuutta joko kumppanin eksää tai kumppanin vanhemmuussuhdetta kohtaan. Vanhemmuussuhdetta kohtaan siksi,että lapseen kohdistuu erilaista, mutta läsnäolevaa hellyyttä, huomionosoituksia ja ehkä ulkopuolisuuden kokemusta. Uudella kumppanilla voi myös olla kokemus,että toinen huomioi enemmän ja esim taloudellisesti merkittävämmin edellisen parisuhteen lasta kuin bonuslapsiaan tai pariskunnan yhteisiä lapsia. Kumppanin lapsen lsänäolo voi olla myös hyvin kipeä kokemus mikäli omana haasteena on ollut tahaton lapsettomuus tai itse ei ole halunnut lasta elämäänsä. Toisaalta kumppanin vanhemmuusuhteen ja hellyyden näkeminen voi vahvistaa parisuhdetta.

Selvää on kuitenkin,että uusparisuhteessa on vielä ensiperhettä tärkeämpää luoda pohjaa keskustestelemalla, keskustelemalla ja keskustelemalla. Jokaisella on tarve jakaa asioita, mutta luottamussuhdetta ja jakamista nimenomaan omaa kumppania kohtaan kannattaa vahvistaa. Ystävillä on paikkansa parissuhteeseen liittyvien asioiden peilaamissa, muttei korvaamisessa. Parhaimmillaan kumppani on myös luotettu ihminen ja paras ystävä.

Jos yhteinen, kahdenkeskinen aika parisuhteessa on harvinaisuus, saattaa siitä kehittyä suurten odotusten ja jopa paineiden kohde. Hellyys, läsnäolo ja huomioimen arjessa vähentää suuren ”yhteisen ajan” odotuksen painetta.


Osioon liittyvät tehtävät:

  • parisuhteen katsastuskonttori
  • parisuhteen kehrä- paritehtävä
  • kutsu parisuhdeaikaan

Scroll to top