Huoltajuus

Huoltajuudella tarkoitetaan lyhyesti lapsen asioista päättämistä. Lapsen huoltaja vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Vain huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsesta eri viranomaisilta.

Jos vanhemmat eroavat, tulee lasten huoltajuudesta sopia. Yleisintä eroamisen jälkeen on yhteishuoltajuus. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat yhdessä päättävät lasta koskevista tärkeistä asioista, kuten kasvatuksesta, terveydenhoidosta tai matkustamisesta. Lapsen elämän päivittäisistä asioista päättää se, jonka luona lapsi asuu. Jos vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, ei toisella vanhemmalla ole oikeutta muuttaa lapsen asuinpaikkaa ulkomaille ilman toisen vanhemman suostumusta, vaikka lapsi asuisi hänet poisvieneen vanhemman luona. Jos lapselle haetaan passia, täytyy myös toisen vanhemman allekirjoittaa passihakemus. Jos yhteishuolto ei onnistu eroamisen jälkeen, voi toinen vanhemmista hakea lapsen yksinhuoltajuutta. Se tarkoittaa sitä, että yksinhuoltajavanhempi voi päättää yksin lasta koskevat asiat niin, että hän ei neuvottele toisen vanhemman kanssa. Kaikissa tilanteessa pitää kuitenkin huomioida, että lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiansa.

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lapsiperheiden etuudet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä asioista vastaa oikeusministeriö.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vastaavat hänen vanhempansa kykyjensä mukaan. Vanhemmat ovat vastuussa lapsen elatuksesta siihen saakka, kun tämä täyttää 18 vuotta.

Elatusapuun liittyvistä asioista vastaa oikeusministeriö. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet ohjeen lapsen elatusavun suuruuden laskemiseksi

Artikkeleita liittyen huoltajuuteen:

Open post

Oheishuoltajuus uusperheessä

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista. Perusteluna voi olla esim. se, että lapsi on jo pitkähkön […]

Jatka lukemistaMore Tag
Open post

Mitä lastenvalvojan luona tapahtuu?

Lastenvalvojan luona sovitaan lapsen huollosta ja lapsen oikeudesta tavata vanhempiaan. Lastenvalvojalla tehtäviin sopimuksiin käytetään oikeusministeriön vahvistamia lomakkeita. Sopimus voi olla myös vapaamuotoinen, sillä laki ei edellytä määrämuotoa. Vanhemmat voivat ottaa valmiin sopimuksen mukaansa lastenvalvojan luo. Jos vanhemmat eivät pääse keskinäiseen yhteisymmärrykseen lapsen asioiden järjestämisestä, on lastenvalvojan tehtävä auttaa heitä sopimuksen tekemisessä. Lasten-valvojan tehtävänä on tarkastaa, […]

Jatka lukemistaMore Tag
Open post

Lasten huolto- ja tapaamiskysymykset uusperheessä

Lasten huolto- ja tapaamisasiat vaikuttavat luonnollisesti suoraan ja usein merkittävällä tavalla uusperheen arkeen. Toimiessaan tapaamissopimuksia ei tarvitse arjessa juurikaan miettiä, mutta mikäli niihin liittyy paljon ristiriitaisuuksia, ne voivat olla uusperhettä vahvasti kuormittava asia. Lapsenhuoltolain perusviesti on, että eron jälkeen lapsen molempien biologisten vanhempien tulisi toimia siten, että lapsen oikeus tavata ja ylläpitää suhdetta toiseen vanhempaan […]

Jatka lukemistaMore Tag
Open post

PAS (Vieraannuttamisoireyhtymä) ja huoltokiusaaminen uusperheessä, osa 1

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään vieraannuttamisoireyhtymää ja huoltokiusaamista. Ensimmäisessä osassa avataan termejä yleisemmällä tasolla, ja artikkeli toisessa osassa perehdytään ilmiöön uusperhekontekstissa. Artikkelin on kirjoittanut uusperheneuvoja Nea Pajala osana opintojaan. Huoltokiusaaminen on vanhemmuuden mitätöintiä ja toisen vanhemman alistamista. Se on ilmiö eron jälkeisestä katkeruudesta. Usein se näyttäytyy ulkopuolisille vain asioiden ristiriitaisuutena ja kahden eronneen vanhemman välisenä taisteluna. […]

Jatka lukemistaMore Tag

PAS (Vieraannuttamisoireyhtymä) ja huoltokiusaaminen uusperheessä, osa 2

Tässä kaksiosaisessa artikkelissa käsitellään vieraannuttamisoireyhtymää ja huoltokiusaamista. Ensimmäisessä osassa avattiin termejä yleisemmällä tasolla, ja tässä artikkeli toisessa osassa perehdytään ilmiöön uusperhekontekstissa. Artikkelin on kirjoittanut uusperheneuvoja Nea Pajala osana opintojaan. Uusperheessä voi teoriassa olla sekä vieraannuttajavanhempia, että vieraannuttamisen uhreiksi joutuneita tapaajavanhempia. Omassa pohdinnassani keskityn nyt tilanteeseen, että uusperheen vanhempi on uhri, ei vieraannuttaja. Uusperheessä, jossa toisen […]

Jatka lukemistaMore Tag

Posts navigation

1 2
Scroll to top