Uusperheen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen: se sisältää rooleja, joihin on vaikea samaistua, vaikkei omaisikaan neurokirjon haasteita. Silloin, kun uusperheessä on mukana neurokirjon haasteita, tekisi välillä mieli mennä vain piiloon ja paeta.
Uusperheen verkoston laajuus sekä arjen muuttuvaisuus ja moninaisuus selätetään perheen yhteisellä työnjaolla: tehtäviä jaetaan kunkin perheenjäsenen vahvuuksien mukaan ja toisaalta niitä rajataan omien piirteiden ja voimavarojen vaatimalla tavalla. Siinä missä toinen kokee itselleen sopivaksi hoitaa metatyön taulukoimalla, toiselle onkin paras vaihtoehto asua eri kodeissa ja rauhoittaa oma tila itselle sopivaksi. Itselle ja omalle parisuhteelle sopiva malli löytyy yhteisen keskustelun sekä omien piirteiden ja kuormittumisen tunnistamisen kautta. On tärkeää muistaa, että usein piirteitä ja kohtuutontakin kuormittumista on useammalla kuin yhdellä perheenjäsenellä.
Hieman yli kolmekymppisenä masennuksen jälkeen ADHD-diagnoosin saanut Lotta kuvaa, että vaikka omat piirteet tuovat ymmärrystä neurokirjon lapsia kohtaan, ei puolisolla tai tämän suvulla ole samaa etua. Käyttäytymistä, kuten aistikuormittumista tai toisen tulkitsemisen haasteita, arvostellaan helposti tuntematta niiden taustoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Jirin ja Sallan uusperheessä asutaan puolestaan yhteisellä päätöksellä kahdessa kodissa. Autisminkirjoinen Salla kokee tärkeäksi, että piirteistä ja niiden tuomasta kuormituksesta puhutaan. Myös Jiri on kokenut tiedon tuoman ymmärryksen merkittäväksi.
Neurokirjon parisuhde edellyttää hyväksymistä ja kärsivällisyyttä
Noora kokee, että arvostelluksi ja vähätellyksi tulemisen kokemus parisuhteessa on vaikuttanut itsetuntoon ja kykyyn hyväksyä omia, sittemmin diagnosoituja piirteitä. Monilla neurokirjon ihmisillä omiin piirteisiin liittyvä häpeä ja huonommuuden kokemus saattavatkin suorastaan estää asioihin tarttumista ja muutoksen toteuttamista. Noora kokee hyvin merkitykselliseksi nykyisen kumppaninsa kärsivällisyyden ja hyväksyvyyden sekä valmiuden tehdä töitä parisuhteen eteen.
Lotta ja Noora ovat molemmat joko käyneet tai harkinneet pariterapiaa. Valitettavasti kokemuksesta nousevat esiin uusperhe- sekä neurokirjonteemojen tuntemuksen puutteet palveluissa. Riittävää näkökulmaa uusperheen roolien ja stressitekijöiden tunnistamiseen tai edes yksilön neurokirjon piirteiden vaikutukseen – parisuhteesta puhumattakaan – voi olla vaikea löytää. Lotan keskeinen oivallus pariterapiassa on ollut se, että he ymmärtävät kumppaninsa kanssa vain ihan oikeasti asiat eri tavoin neurokirjon piirteiden tai niiden puuttumisen, erilaisen menneisyyden, erilaisten selviytymismallien sekä erilaisten roolien ja suhteiden kautta.
Kaikki uusparit hyötyvät yksilöllisten piirteiden tunnistamisesta, joten neurokirjonpiirteiden tuominen luontevaksi osaksi parisuhdepuhetta ennemmin tukee kaikkia kuin ylikorostaa ryhmää. Jiri ja Salla toivovatkin, että kynnys tuen saamiselle olisi matalampi ja että parisuhteissa ja parisuhdeterapiassa osattaisiin sanoittaa neurokirjonpiirteitä paremmin.
Tuen saaminen on kiinni yksilön tilanteesta ja asemasta
Haastateltujen kokemus avun ja tuen saamisesta oli ristiriitainen: toisaalta työlääksi koettu ja toisaalta hyvä, jos oma jaksaminen ja osaaminen avun hakemiseen olivat kunnossa. Lotalla omalla ammatillisella verkostolla oli suuri merkitys tiedon saamisessa ja tuen hakemisessa. Ammatillinen ote auttoi myös etäännyttämään ja tarkastelemaan tilanteita neutraalimmin ja eri näkökulmista. Nooralla ADHD todettiin puolestaan ammatinvalinnan psykologin kautta. Hän on löytänyt paljon tietoa aiheesta sosiaalisen median kanavista ja löytänyt sen myötä myös vertaistoiminnan merkityksen. Ammattilaisille Noora toivoo lisää tietoa aiheesta, sillä hänen kokemuksensa mukaan ammattilaisten näkökulma painottuu liikaa yksilön työkyvyn näkökulmaan. Yhteiskunnan vaatimus tuottavuudesta rikkoo herkemmän ihmisen.
Sallan ja Jirin mielestä neurokirjon piirteiden hyväksymistä ja tunnistamista tulisi opettaa myös niille, jotka eivät niitä itse koe. Tämä vähentäisi ennakkoluuloja ja leimaamista. Avoimuus lisäisi tietoa ja vähentäisi piirteistä koettua syyllisyyttä ja häpeää, jotka pahimmillaan estävät avun hakemista. Piirteiden ymmärryksen tarkoitus ei kuitenkaan ole poistaa yksilön omaa vastauuta käytöksestään ja tavastaan toimia.
Yhteiskunnan muutos yksilön piirteitä ja merkitystä kunnioittavaan suuntaan on vielä kesken. Jos ja kun ollaan menossa joustavampaan suuntaan yhteiskunnan aikatauluissa ja rakenteissa, tukee se yksilön mahdollisuuksia osallisuuteen ja omanlaiseen oppimiseen. Käsitys omasta itsestä ja omista kyvyistä osana yhteiskuntaa ja osaavana toimijana on iso kysymys myös, kun ihminen määrittelee itseään osana parisuhdetta. Monien oman arvon heikkouden tunteet nimittäin pohjautuvat ja heijastuvat parisuhteeseen.
Eija Saarikivi, NEPU- neurokirjon parisuhde uusperheessä- hankesuunnittelija
Artikkeli on julkaistu aiemmin SUPLIIKKI 2/ 2023 – lehdessä
Artikkeliin haastatellut ihmiset toimivat NEPU – neurokirjon parisuhde uusperheessä -hankkeen kokemuskehittäjinä. Haastateltavien toiveesta osa nimistä on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
NEPU – neurokirjon parisuhde uusperheessä -hanke
Suomen Uusperheiden Liitossa käynnistyi huhtikuussa 2023 kolmivuotinen NEPU – neurokirjon parisuhde uusperheessä -hanke. Hanke sai alkusysäyksen parisuhde- ja uusperhepalveluissa, kyselyissä sekä yhteistyöverkostojen palvelukartoituksessa nousseesta tarpeesta sekä uusperhedynamiikkaa että neurokirjoa ymmärtävälle tiedolle ja tuelle. Mahdollisuudet saada parisuhteeseen neurokirjon moninaisuutta ymmärtävää ja oikeaa kieltä puhuvaa tukea ovat vähäiset, sillä iso osa neuromonimuotoisille henkilöille suunnatuista palveluista on kohdistettu lapsille ja nuorille.
Lisäämällä tietoa neurokirjon piirteistä ja niiden merkityksestä parisuhteelle, tuomme lisää ymmärrystä ja kokemusta siitä, ettei kumppani tai ihminen itse ole tahallaan ”vääränlainen” tai ”hankala”. Uskomme vahvasti, että uusparien parisuhteen hyvinvoinnin lisääminen edistää koko perheen hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskiä. Oleellista NEPU-hankkeessa on se, että kehitystyö tehdään alusta asti yhdessä kokemusparien ja yhteistyöverkostojen kanssa. NEPU-hankkeen kokemuskehittäjäryhmä osallistuu aktiivisesti hankkeen alusta saakka ideoimaan, kommentoimaan ja tuottamaan tietoa hanketta varten.
Voit ilmoittautua mukaan Omilla Sävyillä- verkkovertaisryhmiin ja lukea lisää hankkeen toiminnasta sivuiltamme. Tällä hetkellä avoinna olevat kurssit löytyvät sivun alalaidasta ja tapahtumakalenterista!