Suomen Uusperheiden Liitto ry on ainoana valtakunnallisena uusperheiden järjestönä keskeisin asiantuntijajärjestö uusperhekysymyksissä Suomessa.

Tälle sivulle on koottu Suomessa ja maailmalla tehtyjä uusperhetutkimuksia.

Ajantasaista uusperhetietoa löydät myös Uusperheneuvojakoulutuksen käyneiden uusperheneuvojien lopputöistä.

Suplin Stepping-hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa uusperheitä koskevaa hyvinvointitietoa, jota voidaan hyödyntää kunnallisessa päätöksenteossa sekä uusperheitä kohtaavien ammattilaisten työssä. Tavoitteena on lisäksi tuottaa tietoa mobiiliavusteisen perheintervention kehittämisestä ja vaikuttavuudesta. Tietoa voidaan jatkossa hyödyntää muun muassa sosiaali- ja terveysalalla interventioiden kehittämisen tukena.

Linkitettyjä ja ladattavissa olevia artikkeleita ja tutkimuksia:

Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa – Opas kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille (2020)

Artikkeli, toimittaja Elina Teerijoki (2019): Suurin osa uusperheiden lapsista voi hyvin.

Rimpiläinen, Sirkku (2016): Kaksikulttuurisen uusperhe-elämän intersektionaalisuus: kulttuurit, kielet ja uusperheys risteävät äitien ja äitipuolten kertomuksissa.

Broberg, Mari (2010): Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väestöliitto.

Sutinen Päivi, väitöskirja (2005): Vanhempana ja aikuisena uusperheessä.

Nousiainen. Kirsi (2004): Lapsistaan erillään asuvat äidit: Äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja. Jyväskylän yliopisto.

Karttunen, Risto, väitöskirja (2010): Isän ja äidin välissä: Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa.

Tutkimuksia teemoittain:

Katsaus lapsivaikutuksista (130 tutkimuksen kooste):

Saint-Jacques, M. C., Godbout, É., Drapeau, S., Kourgiantakis, T., & Parent, C. (2018). Researching Children’s Adjustment in Stepfamilies: How is it Studied? What Do we Learn?. Child Indicators Research, 1–35.


Katsaus sosiaalisen vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta (23 tutkimuksen kooste):

Jensen, T. M., & Howard, M. O. (2015). Perceived stepparent–child relationship quality: A systematic review of stepchildren’s perspectives. Marriage & Family Review51(2), 99–153.


Katsaus uusperheiden haasteista:

*Zeleznikow, Lisa; Zeleznikow, John. (2015) Supporting Blended Families to Remain Intact: A Case Study. Journal of Divorce & Remarriage; New York, 56 (4), 317.


Uusperheen polusta:

* Kumar, Komal. (2017). The Blended Family Life Cycle. Journal of Divorce & Remarriage; New York 58 (2), 110–125.


Uusperheiden dynamiikka, hyvinvointi, perheen kommunikaatio:

*Salazar, Megan. (2016). Blended Family Dynamics and its Impact on Behavioral Communication and Overall Success. Gonzaga University, ProQuest Dissertations Publishing.


Perheen rakenne, lapsen mielenterveys ja emotionaalinen hyvinvointi:

*Nguyen, Jenny; Hinojosa Melanie Sberna; Strickhouser Vega Sara; Newman Rameika; Strohacker Emily; et al. (2018). Family Predictors of Child Mental Health Conditions. Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39 (4), 935–959.

*Turunen, Jani. (2013). Family Structure, Gender, and Adolescent Emotional Well-Being. Journal of Divorce & Remarriage; New York 54 (6), 476.

* Perales, Francisco; Johnson, Sarah E; Baxter, Janeen; Lawrence, David; Zubrick, Stephen R. (2017). Family structure and childhood mental disorders: new findings from Australia. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology; Heidelberg 52 (4), 423–433.

*Elkerton, Matthew. Our children are suffering. (2015). Daily Examiner; Grafton, N.S.W. [Grafton, N.S.W] 12: 5.

* Ritala-Koskinen, Aino (2001). Mikä on lapsen perhe? – Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.


Vanhemmuudesta uusperheessä:

*Marianne Holman Prescott. (2015). Happiness in parenting. Deseret News; Salt Lake City, Utah [Salt Lake City, Utah] 15.

* Josephsen, Nicole. (2015). A Phenomenological Exploration of the Experience of Parenting Half-Siblings Within a Blended Family. Antioch University Seattle, ProQuest Dissertations Publishing.


Sosiaalisen vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta:

* Ganong, Lawrence; Coleman, Marilyn; Chapman, Ashton; Jamison, Tyler. (2018). Stepchildren Claiming Stepparents.   Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39 (6), 1712–1736.

* Coleman, Marilyn; Ganong, Lawrence; Russell, Luke; Frye-Cox, Nick. (2015). Stepchildren’s Views About Former Step-Relationships Following Stepfamily Dissolution. Journal of Marriage and Family; Minneapolis 77(3), 775–790.


Lapsen ja bonusisän välisestä suhteesta:

* Nuru, Audra K; Wang, Tiffany R. (2017). ”He’s My Dad Because He Just Is!”: Cohabiting (Step)Children’s Responses to Discursive Challenges. Journal of Divorce & Remarriage; New York 58 (4), 227–243.

* Jensen, Todd M; Pace, Garrett T. (2016). Stepfather involvement and stepfather-child relationship quality: race and parental marital status as moderators. Journal of Marital and Family Therapy; Hoboken 42 (4), 659–672.


Sisaruussuhteista:

* Steinbach Anja; Karsten, Hank. (2018). Full-, Half-, and Step-Sibling Relations in Young and Middle Adulthood. Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39(9), 2639–2658.

* Shui, Michael Yee. (2015). Blended families and their influence on sibling relationships and first union formation. Bowling Green State University, ProQuest Dissertations Publishing.


Äitipuolen hyvinvointi, rooli ym.:

* Riness, Laura S; Sailor, Joanni L. (2015). An Exploration of the Lived Experience of Step-Motherhood. Journal of Divorce & Remarriage; New York 56(3), 171.


Huomaa myös “Kirjallisuusvinkit“-osio, johon on koottu myös muuta aiheen kirjallisuutta uusperheille ja ammattilaisille.

Jaa: