3.11.2020 Voimassaolevat säännöt

1 §
YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen Uusperheiden Liitto ry, Nyfamiljerna i Finland rf. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimeä Stepfamily Association of Finland. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liitosta käytetään myös epävirallista lyhennettä SUPLI. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko maa.

2 §
LIITON TARKOITUS
Liiton tarkoituksena on toimialueellaan toimia jäsentensä kattojärjestönä sekä valvoa uusperheiden yleisiä ja yhteisiä etuja ja oikeuksia. Liitto edistää uusperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä sekä edistää uusperheiden keskinäistä yhteistoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Liitto kannustaa uusperheitä omaehtoiseen kansalaistoimintaan. Liitto järjestää toimialansa konsultaatiota sekä koulutusta.

3 §
LIITON TOIMINTAMUODOT
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimialueellaan:
1) seuraa uusperheiden aseman kehitystä
2) edistää ja edesauttaa neuvomalla sekä tukemalla jäsentensä ja alueyhdistystensä toimintaa
3) osallistuu perhepoliittisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin
4) tiedottaa tilaisuuksista, tapahtumista sekä muusta toiminnasta liiton piirissä sekä jäsenistöä muuten kiinnostavista asioista
5) tiedottaa liiton toiminnasta ja kannanotoista joukkoviestimille, viranomaisille ja yleisölle
6) tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja päättäjille
7) harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää julkaisutoimintaa
8) järjestää virkistys- ja koulutustoimintaa vertaisille ja vapaaehtoisille
9) järjestää ammatillista uusperheneuvontaa ja koulutusta
10) toimii yhteistyössä muiden lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi toimivien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa
11) ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin liiton tarkoitusta edistäviin toimiin

4 §
LIITON TALOUDELLINEN TOIMINTA
Yhdistys voi harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

5 §
VARSINAISET JÄSENET
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröidyt yhdistykset, jotka haluavat edistää liiton tarkoituksen toteutumista.

6 §
KANNATUSJÄSENET
Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yritys tai yhteisö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa.

7 §
KUNNIAPUHEENJOHTAJAT JA – JÄSENET
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on toiminnallaan erittäin ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusta.
Kunniapuheenjohtajan ja -jäsenen hyväksyy liittokokous.

8 §
JÄSENOIKEUDET
Jäsenillä on oikeus saada tietoa liiton toiminnasta, osallistua päätöksentekoon sekä ehdottaa edustajia liiton päättäviin ja muihin toimielimiin. Jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita liittohallitukselle ja liittohallituksen on viivytyksettä käsiteltävä tehdyt aloitteet sekä selostettava liittokokouksissa tai muulla tavoin, mihin toimiin se
on aloitteiden johdosta ryhtynyt.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät, mahdollisista jäsenedellytysten muuttumisista huolimatta.

9 §
JÄSENVELVOLLISUUDET
Liiton jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle syyskokouksen vahvistaman vuotuisen jäsenmaksun. Jäsen on velvollinen ylläpitämään jäsenrekisteriä. Jäsenen on lähetettävä vuosittain maaliskuun loppuun mennessä liitolle selvitys edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmaksunsa maksaneiden jäsentensä määrästä, ilmoitettava yhdistyksen jäsenkuntaa, sääntöjä ja hallintoa koskevat muutokset. Kannatusjäsen on velvollinen suorittamaan liitolle syyskokouksen vahvistaman vuotuisen kannatusjäsenmaksun.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät ole velvollisia maksamaan jäsenmaksua.

10 §
LIITTOON LIITTYMINEN JA LIITOSTA EROAMINEN
Liittohallitus hyväksyy uudet jäsenet ja kannatusjäsenet.
Jäsenellä ja kannatusjäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero astuu voimaan kalenterivuoden päättyessä. Liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on kalenterivuotena jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta. Liittohallitus voi vapauttaa jäsenmaksusta erillisestä hakemuksesta esimerkiksi vähävaraisuuden johdosta.
Jos jäsen tai kannatusjäsen menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, rikkoo näitä sääntöjä tai jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan, voi liittohallitus erottaa jäsenen liitosta. Erotettu jäsen voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen käsiteltäväksi jättämällä valituskirjelmän kirjallisesti liittohallitukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.
Liitosta eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös siltä kalenterivuodelta, jonka aikana jäsenyys päättyy. Eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu osuuteen liiton varoista.

11 §
LIITON HALLINTOELIMET
Liiton hallintoelimet ovat liittokokous ja liittohallitus.

12 § LIITTOKOKOUKSET
Liiton sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja sääntömääräinen syyskokous viimeistään marraskuussa. Kutsu liittokokoukseen on tehtävä vähintään kolmekymmentä (30) päivää
ennen kokousta liiton jäsenille toimitettavalla sähköpostilla tai kirjallisella kutsulla. Kokous on päätösvaltainen, mikäli se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä liittohallitukselle kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö sen pitämisestä on liittohallitukselle esitetty.
Liittokokousten kokoonkutsujana toimii liittohallitus. Liittokokouksissa päätettäviksi aiotut asiat on mainittava
kokouskutsussa.
Varsinaisten jäsenten liittokokousedustajien määrä määräytyy jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrän mukaan edellisen vuoden viimeisen päivän mukaisesti.

Liittokokousedustajamäärät ovat:
Jäsenmäärä vähintään Edustajia
1 1
20 2
40 3
60 4
80 5
100 6
120 7
140 8
160 9
180 10
200 12
300 tai yli 15

Jäsenet voivat jakaa äänimääränsä kokonaisiin ääniin yhdelle tai useammalle edustajalleen.
Jäsenen nimeämällä liittokokousedustajalla on oltava valtakirja. Liittokokoukseen on mahdollista tarvittaessa osallistua myös etäyhteydellä. Etäosallistumismahdollisuus on mainittava kokouskutsussa. Kutsussa on lisäksi mainittava, onko osallistuminen mahdollista kokouksen aikana ja/tai ennen kokousta.
Etäosallistumista käyttäviä pyydetään ilmoittamaan osallistumisestaan etukäteen. Mahdollistettaessa etäosallistuminen äänestys- ja vaalitilanteessa, päätetään asia aina erilliseen myös äänestys -ja vaalijärjestykseen.
Jos äänestäminen on sallittu ennen kokousta, niin noudatetaan seuraavia ohjeita:
a. Ennakkoon äänestäneiden äänestystuloksia ei julkisteta ennen kuin on-line kokoukseen osallistuva ja/tai kokoukseen fyysisesti osallistuvat ovat äänestäneet.
b. Jos ääni tms. toimenpide on jätetty ennen kokousta ja toimenpiteen kohde muuttuu, on vaali -ja äänestysjärjestyksessä määrättävä ääni hylättäväksi.
Samoin menetellään, jos ennakkoon osallistunut kuitenkin osallistuu kokoukseen.
Äänestämisessä on hyvä huomioida suljetun lippuäänestyksen käytettävyys. Jos liittokokouksessa päätetään käyttää suljettua lippuäänestystä, tulee päättää samalla siitä, että etäyhteyden päässä olevat voivat äänestää perinteisen suljetun lippuäänestyksen sijaan avoimesti. Sama koskee tilannetta, jossa kokouksessa on
käytössä sähköinen äänestystyökalu eikä kaikilla jäsenillä ole mahdollisuutta käyttää sähköistä äänestystyökalua. Näin turvataan jokaisen jäsenen mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan riippumatta käytössä olevasta osallistumisen tavasta.
Liiton kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on puheoikeus liittokokouksissa.

13 §
LIITON KOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. käsitellään edellisen toimintavuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan antama lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenien ja kannatusjäsenien jäsenmaksut seuraavaksi kalenterivuodeksi.
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi
  7. valitaan hallituksen varapuheenjohtaja
  8. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  9. valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi yksi (1) toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja yksi (1) varahenkilö
  10. liittokokouksella on mahdollisuus antaa julkilausuma
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liittokokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti liittohallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun, kuitenkin viimeistään 45 päivää ennen kokousta.

14 §
LIITTOHALLITUS
Liittohallitus hoitaa liiton asioita sekä edustaa liittoa liittokokouksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Liittohallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) kehittää ja valvoa yhdistysten ja liiton toimintaa
2) hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta huolellisesti sekä käyttää liiton saamia lahjoituksia, avustuksia, testamentti- ja muita varoja saamiensa ohjeiden ja määräysten mukaisesti
3) laatia ja esittää vuosittain liittokokoukselle ehdotukset toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
4) valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle liittokokoukset
5) huolehtia yhteydenpidosta jäseniin
6) hyväksyä jäsenet ja todeta jäsenet eronneeksi sekä pitää luetteloa jäsenistä
7) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, päättää heidän palvelussuhteensa ehdoista sekä valvoa heidän toimintaansa. Liittohallitus voi valtuuttaa toiminnanjohtajan hoitamaan määräaikaisten työntekijöiden rekrytoinnin sekä palkkaamisen.
8) liittohallitus voi tarvittaessa asettaa keskuudestaan määräämiensä tehtävien hoitoa varten alaisuuteensa valiokunnan, toimikunnan tai työryhmän ja kutsua näihin asiantuntijajäseniä.
Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liittokokoukselle.

15 §
LIITTOHALLITUKSEN KOKOONPANO
Liittohallitukseen kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja ja kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat
erovuoroisia vuorovuosina.
Liittokokous valitsee lisäksi neljä – kahdeksan (4-8) kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua muuta
varsinaista jäsentä.
Valittujen toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden tammikuun 01 päivänä. Liittohallituksen jäsenistä eroaa vuosittain puolet (2-4). Ensimmäiset erovuoroiset valitaan arvalla.
Liittohallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

16 §
LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET JA PÄÄTÖSVALTA
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.
Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä on paikalla.
Liittohallitus on lisäksi kutsuttava välittömästi koolle, jos vähintään puolet sen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää puheenjohtajalta tai tämän ollessa estynyt varapuheenjohtajalta.
Liittohallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan henkilövaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Liittohallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä kahden siihen tehtävään valitun läsnäolleen jäsenen tai kokouksen itsensä tarkastettava.

17 §
LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämät hallituksen jäsenet, kaksi yhdessä tai toiminnanjohtaja tai kirjanpitäjä kumpikin yksin.

18 §
LIITON TILIVUOSI JA TILIEN PÄÄTTÄMINEN
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekätalouteen ja hallintoon liittyvät asiakirjat on viimeistään kuukautta ennen liittokokousta luovutettava tilintarkastajille, joiden on annettava tilintarkastuskertomus liittohallitukselle viimeistään kahta viikkoa ennen varsinaista liittokokousta.

19 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos liittokokouskutsussa on ollut siitä maininta ja jos muutosten puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä.

20 §
LIITON PURKAMINEN
Liiton purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa vähintään neljä viidesosan (4/5) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä ja kokousten väliaika on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
Liiton purkauduttua on sen varat luovutettava jälkimmäisen purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämiin lastensuojelutarkoituksiin.

© Patentti- ja rekisterihallitus.


Jaa: