Tutkimustietoa

Tälle sivulle on koottu Suomessa ja maailmalla tehtyjä uusperhetutkimuksia, oppaita ja artikkeleita.

Huhtikuussa 2023 käynnistyneessä kolmivuotisessa NEPU-neurokirjon parisuhde uusperheessä -hankkeessa kerätään tietoa keinoista lisätä neurokirjon uusparien hyvinvointia. Tavoitteena on, että tieto ja ymmärrys hyvinvointia edistävistä tekijöistä kasvaa pariskuntien, läheisten, ammattilaisten ja päättäjien keskuudessa.

Linkitettyjä ja ladattavissa olevia tutkimuksia, oppaita ja artikkeleita:

Nurmela, N. (2025). Alkava huoltoriita ja vanhemman tuen tarpeet. Väitöskirja. Turun yliopisto.

Mikkilä, O., Vikki, A. (2025). Elämää uusperheessä lapsen silmin. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lehtonen, M. (2025). Myönteinen kosketus parisuhteessa: tahattomasti lapsettoman bonusvanhemman parisuhteen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Helin, V. (2025). Lapsiperheen rajat liikkeessä: Aviottomien äitien perhekäsitykset ja tukiverkostot. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Ylisaukko-oja, S. (2025). Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämisen perusteet lapsen oikeuksien näkökulmasta. Väitöskirja, Lapin yliopisto.

Heikinheimo, K. (2025). Vieraannutettu vai vieraantunut? – miten palvelujärjestelmä voisi tunnistaa, ymmärtää ja tukea paremmin eron jälkeistä vanhempi-lapsi-suhdetta. Vertaisarvioitu artikkeli, Perhe- ja pariterapialehti.

Leinonen, S. (2025). Vuoroasuvan lapsen kustannusten jakautuminen ja asumisen järjestelyt. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.

Alanen, T. (2024). ”Toivon ihmisiä, jotka susta tuntuu kodilta”: Kirjallisuuskatsaus uusperheen erityisyydestä ja perheytymisen tukemisesta. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Luoma, I., Laajasalo, T. (2024). Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta ja vieraannuttamisen psykososiaaliset hoitomuodot. Vertaisarvioitu artikkeli, Duodecim.

Tuppurainen, E. (2022). Uusperheen ytimen tukeminen: Uusparien tuen tarve perheneuvolan sosiaalityössä. Maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Selenius, H., Siili, I. (2022). Suomalaisten heterosuhteiden päättymisen kokemukset ja syyt: Naisten ja miesten näkökulmien vertailu. Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu.

Pahkala, M. (2020). Eron jälkeistä isyyttä rakentamassa: Retorinen diskurssianalyysi miesaktivistien ero-oppaista. Kandidaatintutkielma, Tampereen yliopisto.

Kulmala, M: (2020). Eronneiden vanhempien arki: kuvauksia ja kuvia Kodin Kuvalehdessä ja suomalaisissa blogeissa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Pihlström, T. (2020). Uusperheen parisuhdetyytyväisyys ja perhedynamiikka -Kyselytutkimus uusperheen vanhemmille. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen Yliopisto.

Del Angel, T. (2020). Monikulttuuriset uusperheet dialogissa: Kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus kahden kulttuurin uusperheissä. Lopputyö, Uusperheneuvojakoulutus 2019-2020.

Göös, A., Vainio, M. (2020). Isyys ja yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Teerijoki, E. (2019). Suurin osa uusperheiden lapsista voi hyvin. Artikkeli, Hyvä kysymys -palvelu.

Rimpiläinen, S. (2016). Kaksikulttuurisen uusperhe-elämän intersektionaalisuus: kulttuurit, kielet ja uusperheys risteävät äitien ja äitipuolten kertomuksissa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Kaskiluoto, H. (2015). Miehen kokemus merkityksellisistä suhteista eron jälkeisessä isyydessä. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Broberg, Mari (2010). Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väitöskirja, Turun yliopisto.

Tuomi, M. (2008). Parisuhde päättyy – isyys jatkuu: Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin sekä isyydestä eron jälkeen. Lisensiaatintutkimus, Turun Yliopisto

Sutinen, P. (2005). Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.

Nousiainen, K. (2004). Lapsistaan erillään asuvat äidit: Äitiysidentiteetin rakentamisen tiloja. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.

Karttunen, R. (2010). Isän ja äidin välissä: Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.

Tutkimuksia teemoittain:

Katsaus lapsivaikutuksista (130 tutkimuksen kooste):

Saint-Jacques, M. C., Godbout, É., Drapeau, S., Kourgiantakis, T., & Parent, C. (2018). Researching Children’s Adjustment in Stepfamilies: How is it Studied? What Do we Learn?. Child Indicators Research, 1–35.

Katsaus sosiaalisen vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta (23 tutkimuksen kooste):

Jensen, T. M., & Howard, M. O. (2015). Perceived stepparent–child relationship quality: A systematic review of stepchildren’s perspectives. Marriage & Family Review, 51(2), 99–153.

Katsaus uusperheiden haasteista:

*Zeleznikow, Lisa; Zeleznikow, John. (2015) Supporting Blended Families to Remain Intact: A Case Study. Journal of Divorce & Remarriage; New York, 56 (4), 317.

Uusperheen polusta:

* Kumar, Komal. (2017). The Blended Family Life Cycle. Journal of Divorce & Remarriage; New York 58 (2), 110–125.

Uusperheiden dynamiikka, hyvinvointi, perheen kommunikaatio:

*Salazar, Megan. (2016). Blended Family Dynamics and its Impact on Behavioral Communication and Overall Success. Gonzaga University, ProQuest Dissertations Publishing.

Perheen rakenne, lapsen mielenterveys ja emotionaalinen hyvinvointi:

*Nguyen, Jenny; Hinojosa Melanie Sberna; Strickhouser Vega Sara; Newman Rameika; Strohacker Emily; et al. (2018). Family Predictors of Child Mental Health Conditions. Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39 (4), 935–959.

*Turunen, Jani. (2013). Family Structure, Gender, and Adolescent Emotional Well-Being. Journal of Divorce & Remarriage; New York 54 (6), 476.

* Perales, Francisco; Johnson, Sarah E; Baxter, Janeen; Lawrence, David; Zubrick, Stephen R. (2017). Family structure and childhood mental disorders: new findings from Australia. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology; Heidelberg 52 (4), 423–433.

*Elkerton, Matthew. Our children are suffering. (2015). Daily Examiner; Grafton, N.S.W. [Grafton, N.S.W] 12: 5.

* Ritala-Koskinen, Aino (2001). Mikä on lapsen perhe? – Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Vanhemmuudesta uusperheessä:

*Marianne Holman Prescott. (2015). Happiness in parenting. Deseret News; Salt Lake City, Utah [Salt Lake City, Utah] 15.

* Josephsen, Nicole. (2015). A Phenomenological Exploration of the Experience of Parenting Half-Siblings Within a Blended Family. Antioch University Seattle, ProQuest Dissertations Publishing.

Sosiaalisen vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta:

* Ganong, Lawrence; Coleman, Marilyn; Chapman, Ashton; Jamison, Tyler. (2018). Stepchildren Claiming Stepparents. Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39 (6), 1712–1736.

* Coleman, Marilyn; Ganong, Lawrence; Russell, Luke; Frye-Cox, Nick. (2015). Stepchildren’s Views About Former Step-Relationships Following Stepfamily Dissolution. Journal of Marriage and Family; Minneapolis 77(3), 775–790.

Lapsen ja bonusisän välisestä suhteesta:

* Nuru, Audra K; Wang, Tiffany R. (2017). ”He’s My Dad Because He Just Is!”: Cohabiting (Step)Children’s Responses to Discursive Challenges. Journal of Divorce & Remarriage; New York 58 (4), 227–243.

* Jensen, Todd M; Pace, Garrett T. (2016). Stepfather involvement and stepfather-child relationship quality: race and parental marital status as moderators. Journal of Marital and Family Therapy; Hoboken 42 (4), 659–672.

Sisaruussuhteista:

* Steinbach Anja; Karsten, Hank. (2018). Full-, Half-, and Step-Sibling Relations in Young and Middle Adulthood. Journal of Family Issues; Thousand Oaks 39(9), 2639–2658.

* Shui, Michael Yee. (2015). Blended families and their influence on sibling relationships and first union formation. Bowling Green State University, ProQuest Dissertations Publishing.

Äitipuolen hyvinvointi, rooli ym.:

* Riness, Laura S; Sailor, Joanni L. (2015). An Exploration of the Lived Experience of Step-Motherhood. Journal of Divorce & Remarriage; New York 56(3), 171.

Huomaa myös Kirjoja ammattilaisille ja aikuisille -sivu, johon on koottu muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta uusperheille ja ammattilaisille.