Aivar ja Tomi kohtasivat toisensa neljä vuotta sitten, kun Tomi alkoi seurustella Aivarin entisen puolison kanssa. Vaikka tilanne vaati alussa totuttelua, toimii yhteistyö kahden isän välillä tänä päivänä saumattomasti. Yhdessä saatetaan istahtaa jopa saunan lauteille. Kuinka suhde miesten välillä on kehittynyt? Mitä kokemus uusperheestä ja aikuisten välisestä dynamiikasta on opettanut? Mitä vinkkejä Aivar ja Tomi antavat uusperheiden aikuisille, jotka haluaisivat tulla paremmin toimeen keskenään?
Tomi on ollut kumppaninsa kanssa yhdessä neljä vuotta, joista kaksi ja puoli vuotta on asuttu saman katon alla. Tomilla on kaksi biologista lasta, jotka asuvat uusperheen kodissa joka toinen viikko. Tomin kumppanin teini-ikäinen poika asuu perheessä koko ajan, ja kaksi vanhinta bonuslasta ovat muuttaneet jo omilleen.
– Joka toinen viikko meillä on hiljaista, joka toinen täyttä hulabaloota, kun koko porukka on kasassa ja joskus tyttöystävätkin mukana. En ole yrittänyt ottaa kumppanini lasten elämässä isän virkaa, vaan olla miehen malli ja turvallinen aikuinen. Olen kunkin kohdalla ollut avoin sille, mitä lapsi itse toivoisi minun olevan hänelle, enkä antanut raameja, joiden sisään suhteemme pitäisi sopia, Tomi kertoo.
Tomin uusperheen arjessa on tiiviisti mukana myös hänen kumppaninsa entinen puoliso Aivar, joka on Tomin kolmen bonuslapsen biologinen isä.
Suhde kahden isän välillä rakentui ajan kanssa pienin askelin
Tomi ja Aivar pohtivat molemmat ennakkoluulojen pudottamisen ja toisen kohtaamisen merkitystä kahden kodin aikuisten välien rakentumisessa. Kun kumpikin kohtaa toisen tietoisen avoimella mielellä, antaa se mahdollisuuden molemmille olla rennommin ja laskea suojamuureja. Ei olla jonkun entinen ja nykyinen kumppani, vaan kaksi ihmistä, jotka olosuhteet ovat tuoneet yhteiseen tilanteeseen.
– Alussa minulla oli vaikeaa, sillä kävin vielä läpi eroa puolisostani. Uuden ihmisen tulo kuvioon vaati totuttelua. Tomi on kuitenkin järkevä ja avoin ihminen, jonka kanssa on helppo olla ja keskustella. Olen nähnyt läheltä monien kavereiden eroja ja uusia suhteita, jotka ovat olleet vaikeita. Siksi osaan olla erityisen iloinen ja kiitollinen meidän tilanteestamme, Aivar kertoo.
– Yritin tietoisesti ottaa asenteen, että kohtaan Aivarin ihmisenä, enkä kumppanini exänä. Tämä auttoi irtautumaan ennakkoasetelmista ja poistamaan pahinta tunnekuormaa tilanteeseen liittyen. Oli myös tietoisesti päästettävä irti alussa pintaan nousseista haastavista tunteista, että pysyi irti negatiivisesta asenteesta. Päätin, että pidän yhteyden auki ja rakennan suhdetta niillä eväillä, joita minulla kullakin hetkellä on, Tomi muistelee.
Tomin ja Aivarin suhde on rakentunut ajan myötä pienin askelin. Nykyään Aivar käy säännöllisesti Tomin ja hänen kumppaninsa luona kylässä sekä on tiivis osa uusperheen arkea.
– Olen alusta saakka ollut sitä mieltä, että Aivar on aina tervetullut meille, sillä hänen poikansa asuu meillä. Alkuun keitin kahvit ja juttelimme niitä näitä, hiljalleen yhdessäolo muuttui siitä luontevammaksi. Nykyään näemme usein ja voisi sanoa, että olemme jopa kavereita, Tomi jatkaa.
Aikuisten hyvinvoinnilla ja toimivilla väleillä on merkitystä uusperheessä
Aivar kertoo eläneensä pitkään elämäänsä ajatuksella, että perhe ja lapset ovat tärkeintä. Arjen pyörityksessä prioriteettina oli, että lapsilla ja vaimolla on kaikki hyvin. Arki oli tuttua ja turvallista, mutta Aivar hukkasi huomaamatta itsensä siihen.
– Vaikken osannut ajatella sitä silloin, teki ero minulle lopulta hyvää. Eron jälkeen aloin löytää itseäni ja tehdä töitä oman hyvinvointini eteen. Uskon, että parisuhteet eivät nykypäivänä toimi, sillä suurin osa ihmisistä on niin rikkinäisiä. On ensin löydettävä rakkaus itseä kohtaan. Se ei ole itsestäänselvyys, vaan asia, jonka eteen täytyy tehdä töitä, Aivar pohtii.
Aikuisten hyvinvoinnilla ja hyvillä väleillä on tärkeä merkitys erityisesti uusperheen lasten kannalta. Aivarin ja Tomin uusperheessä hyvät välit ovat tarjonneet Aivarin lapsille mahdollisuuden tavata isäänsä useammin. Tomi kokee, että myös hänen omat lapsensa ovat saaneet hyvää mallia uusperheen aikuisten toimivasta yhteistyöstä.
– Olisi hienoa, jos kaikki voisivat tulla toimeen, mutta väkisin suhteita kahden kodin välillä ei voi rakentaa tai ylläpitää. Minulla on esimerkiksi oman exäni kanssa haastavat välit. On hienoa, että lapseni voivat nähdä Aivarin kautta mallin, jossa aikuiset tulevat hyvin toimeen, Tomi kertoo.
Miehet näkevät edut myös aikuisten näkökulmasta: hyvät välit tuovat arkeen lisää joustavuutta ja käytännön apua molempiin suuntiin. He kokevat, että uusperhe voi toimia aitona voimavarana silloin, kun aikuisten välit toimivat joka suuntaan.
Ennakkoluulot ja oletukset eron jälkeisistä rooleista voivat haastaa tutustumista
Aivar on tänä päivänä tiiviisti tekemisissä entisen kumppaninsa kanssa lasten asioista, mutta keskusteluja käydään välillä aivan muistakin aiheista. Tomi kokee, että aktiivinen yhteydenpito on tukenut myös hänen suhdettaan bonuslastensa isään.
– Mielestäni on tärkeää, että he saavat jakaa ajatuksia ja vanhemmuutta keskenään. Tämä on varmasti auttanut rakentamaan luottamusta myös minuun. Turhia jännitteitä ei rakennu, kun voimme kaikki olla toisillemme avoimia. Tämä rauhoittaa myös parisuhdetta kumppanini kanssa, sillä mustasukkaisuutta ei pääse syntymään, kun kaikkien roolit ja paikat perheessä ovat selkeät, Tomi kertoo.
Aivar ja Tomi nostavat molemmat esiin ulkopuolelta tulevat ennakkoluulot ja oletukset siitä, kuinka entisen kumppanin kanssa tulisi olla riitaisat välit tai ei välejä ollenkaan eron jälkeen.
– Näiden ennakkoajatusten vuoksi voi olla vaikea lähestyä exän uutta kumppania. Siksi kannustan bonusvanhempia olemaan itse aktiivisia, toivottamaan toisen tervetulleeksi tutustumaan ja pitämään ovet auki suhteen rakentumiselle, Tomi kannustaa.
– Moni on ihmetellyt meidän toimivia välejä ja kyseenalaistanut sen vuoksi, haluanko entisen vaimoni takaisin. Hyvät välit eron jälkeen eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että toinen kiinnostaisi romanttisessa mielessä. On vanhanaikaista ajatella, että ero tarkoittaisi automaattisesti riitoja tai yhteyden katkaisua. Hyvät välit voi ja mielestäni pitääkin olla lasten vuoksi, sillä me opetamme lapsille elämää omalla esimerkillämme. Me haluamme opettaa, että kaikki voi toimia isolla rakkaudella ja tietoisella työllä ihmissuhteiden eteen, Aivar jatkaa.
Aivarin ja Tomin vinkit uusperheen aikuisille:
Löydä ensin rakkaus itseäsi kohtaan.
Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi ja tee töitä itsesi kanssa. Kun löydät rakkauden itseäsi kohtaan, näet koko maailman eri tavalla. Se auttaa kommunikoimaan myös muiden kanssa.
Heitä ennakkoluulot ja tunnereput syrjään – kohtaa toinen ihmisenä.
Lähde rohkeasti tutustumaan toiseen ihmisenä. Anna suhteen löytää oma uomansa. On tärkeää löytää juuri teille sopiva tapa yhteyteen. Ehkä huomaatte, ettei toiselle ole mitään sanottavaa, mutta vihamielinenkään ei tarvitse olla.
Puhu, kuuntele ja keskustele.
Harjoittele keskustelutaitoja. Ota rohkeasti asioita puheeksi, kun koet siihen tarvetta. Vaikeistakin asioista pitää pystyä puhumaan. Puhuminen auttaa lisäämään luottamusta ja ehkäisee väärinymmärryksiä. Jos ihmiset pystyvät puhumaan, kaikki on mahdollista.
Kirjoittaja:
Priska Autio, sisällöntuottaja, LCF Life Coach®
Artikkeli on julkaistu aiemmin Supliikki 1/2025 -lehdessä.
