Bonusisovanhemmuus on erityinen tehtävä. Lapsi on saanut tätäkin kautta uuden turvallisen aikuisen lähelleen, ja kuten muissakin uusperheen suhteissa, tällekin on hyvä antaa aikaa muodostua omanlaisekseen. Tunneside bonuslapseen ei luontaisestikaan ole samanlainen, kuin sellaiseen lapsenlapseen, jonka elämässä on ollut mukana syntymästä asti. Tässäkin suhteessa on luonnollista, että uusi tilanne ja siihen sopeutuminen herättää toisinaan vaikeitakin tunteita. Yhteisellä tekemisellä ja ajan antamisella päästään pitkälle.
On tärkeää muistaa antaa jokaisen lapsen kokea, että heitä kohdellaan tasavertaisesti ja he ovat rakastettuja. Perheessä asuvien lasten tasavertainen kohtelu ei kuitenkaan edellytä sitä, että jokaisen kanssa toimitaan samalla tavalla. Hyvä keskusteluyhteys kaikkien perheen- ja suvunjäsenten kesken on avain siihen, että jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi.