Kahden aikuisen parisuhde on uusperheen yhdessä pitävä liima, ja tutkimusten mukaan parisuhdetta vahvistamalla voidaan vahvistaa koko perheen hyvinvointia. Uusparin läheisten tuki niin tunnepuolella kuin arjen asioissakin voi toimia koko perheen voimavarana, kun taas tuen puute voi pahimmillaan polttaa siltoja. Mitä haasteita vanhemman uusi parisuhde tuo nuorten näkökulmasta? Millaiset asiat auttavat nuorta hyväksymään uuden aikuisen? Kuinka uusparin vanhemmat ja muut läheiset voivat tukea uusparisuhdetta?
On toivottu, että uusperheen nuorten kokemukset ja ajatukset tulisivat enemmän näkyväksi, minkä vuoksi Supli toteutti tammikuussa 2023 nuorille suunnatun kyselyn* heidän suhtautumisestaan oman vanhemman uuteen parisuhteeseen. Kyselyssä kartoitettiin mm. vanhemman uuden kumppanin hyväksymiseen liittyviä haasteita, hyväksymistä helpottavia asioita sekä nuorten näkemystä siitä, millainen suhde heillä on vanhempansa puolisoon nykyään.
Nuorten apuna oma kasvu, vertaistuki ja yhdessä tekeminen
Vanhempien uusparisuhteessa nuoret kokivat haastaviksi hyväksyä erityisesti asumisen kahdessa tai useammassa kodissa sekä uuden kumppanin ominaisuudet ja piirteet. Myös oman vanhemman käytöksen muuttuminen sekä tunne, ettei omalla vanhemmalla ole enää aikaa nuorelle, nousivat vastauksissa esiin. Vastaajista 18 % oli sitä mieltä, että vanhemman uusi parisuhde toi mukanaan tunteen, ettei nuori ole enää tärkeä perheessä. Uusperheen aikuisten onkin tärkeää muistaa, että nuori kaipaa edelleen oman vanhemman aikaa, huomiota ja tukea murrosiän tuomasta itsenäisyydestä huolimatta.
Kysyttäessä, millaiset asiat ovat helpottaneet nuoria hyväksymään vanhemman uuden kumppanin, nousi vastauksissa selkeästi muita korkeammalle oman kasvun ja aikuistumisen merkitys. Lisäksi ymmärrys siitä, ettei ole ainoa, jolle käy näin sekä uuden aikuisen kanssa yhdessä tehdyt asiat ja tutustuminen koettiin toimiviksi keinoiksi vanhemman uuden parisuhteen hyväksymisessä. Yhdessä luodut pelisäännöt, asiasta puhuminen koko perheen kesken sekä keskustelut ystävien kanssa nousivat myös esiin vastauksissa.
Yksi syy, miksi kaverillisempi yhdessä tekeminen sekä tasavertaiset keskustelut nousevat vastauksissa esiin, voi liittyä nuoren luontaiseen kehitystehtävään: uuden aikuisen tuomat muutokset, säännöt tai yritys perheytyä voivat tuntua haastavilta nuoren pyrkiessä samaan aikaan irtautumaan lapsuudenperheestään. Selkeät roolit ja avoimuus luovat tilanteeseen turvaa ja tilaa kaikille.
Kyselyyn vastanneet nuoret määrittelivät nykyisen suhteensa vanhemman puolisoon keskiarvolla 6,6 (asteikolla 1–10). Positiivisina asioina nähtiin yhdessä tekeminen ja harrastaminen sekä tunne siitä, että vanhemman uusi puoliso oli muodostunut itselle kuin biologiseksi vanhemmaksi.
”Hän on mun ainoa iskäni ollut alusta asti kun tavattiin.”
Suhteen laadun haasteina nousivat puolestaan esiin erilaiset arvot, kommunikaation parantamisen tarve sekä puhumattomuus.
”Nykyään vain jutustelemme, sillä olen muuttanut jo omilleni. Mutta otamme vieläkin välillä yhteen asioista, sillä olemme todella erilaiset ihmiset ja meillä on eri arvot elämässä.”
Tuen puute voi vaikuttaa uusparin ihmissuhteisiin
Uusperheen nuorille suunnatun kyselyn lisäksi pyysimme Suplin somessa parien kokemuksia heidän lähipiirinsä osoittamasta tuesta tai sen puutteesta uusparisuhdetta kohtaan. Vastauksissa nousi esiin lähipiirin arvosteleva ja epäilevä suhtautuminen etenkin parisuhteen alussa.
”Tavatessani mieheni oikeastaan kaikki olivat sitä mieltä, ettei kannata ja mietihän vielä. Ymmärsin toki ihmisten huolen, mutta niin vain jäin suhteeseen – ja melkein kahdeksan vuotta myöhemmin olen tässä edelleen.”
”Sukuni arvostelee meitä ja parisuhdettamme, pitävät myöskin ”toisarvoisina”, koska meillä ei ole yhteistä lasta, emmekä ole naimisissa. He eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita puolisoni lapsesta, eivätkä ole koskaan halunneet tulla mielellään juhliin meille. Olemme puolisoni kanssa päättäneet, että valitsemme ihmiset, keiden kanssa haluamme olla tekemisissä, koska tietyt ihmiset suvustani aiheuttavat ainoastaan pahaa mieltä ja sotkua ympärilleen.”
Joskus tuen puute tai arvostelu tulee esiin hienovaraisemmin. Tietoisen tuen puutteen lisäksi kyse voi olla myös tietämättömyydestä: jos uusperheistä ei tiedetä riittävästi tai mielessä on negatiivisia uskomuksia, ei ole välttämättä taitoja reagoida uusparin toivomalla tavalla.
”Aina tuen puute ei tule sanoina, vaan sen huomaa ilmeistä, eleistä ja kiusallisista hiljaisuuksista. Tai siitä, että jonkun nimi jätetään joulukortista pois tai sivuutetaan toistuvasti keskusteluissa. Tuntuu, että ne ihmiset, joilla on omaa kokemusta uusperheistä, osaavat suhtautua parisuhteeseemme paljon luontevammin.”
Lähipiirin tuki on uusperheen voimavara
Vastauksissa läheisten tuki nousi esiin voimavarana, joka vahvistaa perheen tuntua sekä mahdollistaa parisuhdeaikaa ruuhkavuosien keskellä. Toisten valintojen kunnioitus, tasavertainen kohtelu ja lämmin vastaanotto ovatkin tuoneet vastaajille uusperheen myötä uusia rakkaita ihmisiä elämään.
”Puolisoni suku ja lähipiiri ovat olleet tukena niin myötä- kuin vastamäessä, auttaneet meitä monissa asioissa sekä eläneet ja juhlineet meidän kanssamme monet perhejuhlat – oli sitten kyseessä minun, puolisoni tai jommankumman meidän lasten juhlat. Voinkin sanoa, että puolisoni suku ja lähipiiri ovat nykyään myös minun lähipiiriäni ja hyvin rakkaita sellaisia.”
”Isäni sanoi, että minä teen valintani ja vanhempani elävät sen mukaisesti. Ja niin he ovat tehneet: käyvät bonuksieni syntymäpäivillä, muistavat tulla katsomaan todistuksia ja auttavat harrastuskuljetuksissa. Siskoni on ollut meillä yötä vahtimassa koko katrasta, jotta olemme saaneet mieheni kanssa parisuhdeaikaa.”
Entä kuinka lähipiiri voi parhaiten tukea uusparia suhteen onnistumisessa? Eräs ajatuksiaan tätä juttua varten avannut vastaaja kiteytti asian mainiosti:
”Parhaiten uusparisuhdetta tukee se, että tutustuu ihmiseen, toisen puolisoon ja kumppaniin avoimin mielin. Jättää pois arvostelun ja neuvomisen ja tunkeilun. Lähipiirin olisi lisäksi hyvä muistaa se, että kaksi aikuista ihmistä ovat keskenään, yhdessä tuumin ja keskinäisen rakkautensa takia parisuhteessa. Se on heidän parisuhde, jota lähipiirin kuuluu arvostaa.”
Kirjoittaja:
Priska Autio, sisällöntuottaja, LCF Life Coach®
Artikkeli on julkaistu aiemmin SUPLIIKKI 1/2023 -lehdessä.
* Kyselyn 22 vastaajasta lähes puolet (45,5 %) oli uusperheen muodostuessa 7–12-vuotiaita, alle 7-vuotiaita oli puolestaan 22,7 % vastaajista. Loput vastaajat olivat yli 12-vuotiaita uusperheen muodostuessa. Puolella vastaajista (50 %) vanhempien uusparisuhde oli kestänyt yli 7 vuotta, ja 31,8 % vastaajista 5–7 vuotta. Loput vastaajat olivat tilanteessa, jossa vanhemman uusparisuhde oli kestänyt alle 5 vuotta.