Suurin osa uusperheiden lapsista voi hyvin. Vanhempien ero ja uusperhe-elämän alku voivat tarkoittaa lapselle isoja muutoksia, kuten muuttamista, asumista kahdessa kodissa, uutta koulua tai päiväkotia, uusia ystäviä ja harrastuksia. Ennen kaikkea lapsen lähisuhteiden ja elämässä olevien turvallisten aikuisten määrä kasvaa.
Monet taidot karttuvat muutoksiin sopeutumisen myötä ja suurin osa lapsista sopeutuukin suhteellisen mutkattomasti. Kuitenkin osalle lapsista vanhempien ero ja oman paikan löytäminen uusperheessä tuottavat haasteita, mikä voi näkyä mm. lapsen käyttäytymisessä. Muutoksiin sopeutuminen vie luontaisestikin aikaa ja sitä onkin tärkeä muistaa antaa lapselle. Tärkeää on myös muistaa, että ero tai uusperhe eivät ole lapsen omia valintoja.
Muutokset voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita. On luonnollista kokea surua ja ikävää. Myös kateuden ja ulkopuolisuuden tunteet eivät ole vieraita uusperheiden lapsille ja nuorille. Aikuisen on tärkeää osata kohdata lapsen tunteet ja auttaa niissä eteenpäin.
Lapsen ikä vaikuttaa lapsen sopeutumiseen; pienemmät lapset sopeutuvat yleensä paremmin, kun taas teini-ikäiset ovat jo voineet alkaa itsenäistyä, jolloin he ikään kuin irtaantuvat vanhemmistaan, sen sijaan, että kiinnittyisivät uusiin lähisuhteisiin.
Suurin uhka lapsen hyvinvoinnille on pitkään jatkunut vanhempien riitely ja kodin huono ilmapiiri. Lapsen ei tulisi joutua tilanteisiin missä hän joutuu valitsemaan puolia tai kuulemaan kun toinen vanhemmista vähättelee tai haukkuu toista vanhempaa. Lasta täytyy suojata aikuisten välisiltä ristiriidoilta ja apua yhteisvanhemmuuteen kannattaakin hakea matalalla kynnyksellä.
Jos biovanhempien perhe-elämä ja ero ovat olleet kovin riitaisia, voi uusperhe olla lapsen näkökulmasta toivottu ja turvallisuutta vahvistava muutos. Lapsi voi uusperheen myötä saada mallin toimivasta, tasa-arvoisesta ja kunnioittavasta parisuhteesta sekä perhe-elämästä. Perhe-elämän muutosten aikana ja niihin sopeutumisessa lapsi tarvitsee kuitenkin aikuisten tukea ja turvaa. Lue alta Suplin vinkkejä, joilla voi helpottaa lapsen oloa muutosten keskellä ja niiden jälkeen.
Vinkkejä uusperheen lapsen sopeutumisen helpottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen:
- Kerro lapsellesi muutoksista ajoissa. Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Ota lapsi mukaan pohtimaan tilannetta ja kuuntele hänen toiveitaan. Aikuinen vastaa päätöksistä, mutta voi silti mahdollistaa lapselle kuulluksi tulemisen kokemuksen.
- Keskustelkaa perheessä avoimesti ajatuksistanne ja tunteistanne. Lapselle tunteiden ja tilanteiden sanoittaminen luo turvallisuuden tunnetta sekä auttaa ymmärtämään eri tunteita ja niiden syitä.
- Suurten muutosten myötä lapsi saattaa muuttua huomionhakuiseksi, väliaikaisesti ”taantua” ja kaivata esimerkiksi aikuisen syliä. Annathan lapselle hänen kaipaamaansa tukea, ettei hän koe joutuvansa selviytymään tilanteesta yksin.
- Kannusta lasta ja anna hänelle paljon positiivista palautetta myös hänen persoonastaan.
- Pyrkikää kohtelemaan kaikkia perheen lapsia tasavertaisesti.
- Selventäkää uusperheenne kasvatuskäytännöt yhdessä. Eriävät kasvatuskäytännöt voivat hämmentää lapsia ja aiheuttaa ristiriitoja perheessä. Rutiinit ja säännönmukaisuudet luovat lapselle turvaa.
- Älä hauku tai vähättele lapsen toista biovanhempaa lapsen kuullen, se on lapselle erittäin haitallista. Jos suhteet ex-elämään ovat hankalat, perheen aikuiset voivat hankkia hankaliin tunteisiin apua esimerkiksi kirjallisuudesta, vertaisilta tai ammattiauttajilta.
- Lapsen oikeus on olla lapsi. Lapsen huolet tai taakka esimerkiksi arjen asioista ei saisi kasvaa uusperhe-elämän myötä.
- Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Hae ja vastaanota tarvittaessa apua.
- Pitäkää huolta parisuhteestanne. Kun vanhempien parisuhde voi hyvin, se edistää myös lasten hyvinvointia.
- Vietä kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa.
- Tehkää yhdessä koko perheen kesken kivoja asioita, joista saatte yhteisiä muistoja ja kokemuksia!