Uusperhe on Tilastokeskuksen mukaan perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Tilastovuodesta 2023 alkaen uusperheeksi ei kuitenkaan lasketa niitä perheitä, joissa vanhempi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan asunut nykyisen puolisonsa kanssa jo lapsen saadessaan. Määritelmä kattaa sekä eri että samaa sukupuolta olevien parien perheet. Uusperheessä voi kuitenkin arjessa olla lapsia, jotka asuvat joko pysyvästi tai osittain perheen kanssa. Uusperheen ei laajemmassa merkityksessään tarvitse edes asua samassa osoitteessa.
Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheitä oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 553 613. Vuonna 2021 lapsiperheistä 9 % oli uusperheitä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi. Virallisesti lapset tilastoidaan vain yhteen kotitalouteen, vaikka moni alaikäinen asuu tosiasiallisesti kahdessa kodissa. Näin olleen etävanhemman uusperhe ei näy tilastoissa ollenkaan. Sen lisäksi täysi-ikäisiä lapsia ei huomioida uusperhetilastoissa ollenkaan.
Uusperhe ei ole muoti-ilmiö tai nykyajan keksintö. Uusperheitä on ollut kautta aikojen. Menneisyydessä perheet eivät olleet sen pysyvämpiä kuin 2000-luvullakaan, muutosten syyt vain ovat olleet erilaiset. Aina on kuoltu, leskeydytty, menty uusiin suhteisiin, on syntynyt aviottomia lapsia ja perustettu uusia perheitä. Moni isovanhempi on asunut vanhemman ja hänen uuden kumppaninsa sekä erilaisten sisarusten kanssa yhdessä, mutta ei ole ikinä ajateltu, että kyseessä on uusperhe.
Millaista on korrekti uusperheterminologia?
Uusperheisiin liittyy monenlaisia käsitteitä. Onko oikein puhua uusperheestä tai uusioperheestä ja kuka on bonusvanhempi tai puolisisar?
Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Kielitoimisto suosittelevat käytettäväksi uusperhe-termiä vanhahtavan ja leimaavan uusioperhe-termin sijaan, jota silloin tällöin näkee vielä käytettävän. Termiin kuitenkin törmää myös yleiskielisissä yhteyksissä. Uusioperhe voi kuulostaa joidenkin korvaan virallisemmalta nimitykseltä kuin uusperhe, koska se on sanana pidempi. Virallinen termi kuitenkin on uusperhe.
Uusperherooleihin liittyy paljon odotuksia, ristiriitoja ja vaikeitakin tunteita, joita terminologian monimuotoisuus heijastaa. Uusperheeseen kuuluu ei-biologisia perheenjäseniä, joihin viitataan usein puoli-loppuisilla nimityksillä, (äitipuoli ja isäpuoli). Koska puoli-loppuiset uusperheen jäsenten nimitykset ovat usein värittyneet merkitykseltään kielteisiksi, niiden rinnalla ovat Kielitoimiston mukaan alkaneet yleistyä puoli-alkuiset yhdyssanat: puoliäiti, puoliveli. Nykysuosituksen mukaan uusperheessä kukaan ei ole puolikas. Uusperheen äiti- ja isäpuolista puhuttaessa voidaan bonusvanhemman lisäksi käyttää myös termiä sosiaalinen vanhempi.
Miten uusperhe eroaa ensiperheestä?
Uusperheet ovat rakenteeltaan monimuotoisia ja eroavat ensiperheistä. Ensiperheessä biologiset vanhemmat ja lapset muodostavat perheen rakenteen. Perinteinen ydinperhe -termi on haastava, sillä nk. ydinperhe voi syntyä myös uusperheen sisälle. Tällöin se poissulkee uusperheessä vanhemman / vanhempien mukana tulleet lapset. Ensiperhe-termi kuvaa perhettä, johon biologiset lapset syntyvät heidän biologisille vanhemmilleen ja aikuisten perheestä syntyy ensimmäistä kertaa lapsiperhe.
Uusperheessä voi olla lapsia aiemmista suhteista, mikä tuo mukaan erilaisen perhedynamiikan. Kun ensiperheessä vanhemmuusroolit ja vastuunjako ovat yleensä rakentuneet ja jäsentyneet rauhallisesti ajan myötä, uusperheessä vanhemmuusroolit voivat olla epäselviä ja aikuisten on löydettävä uusia tapoja toimia yhdessä.
Uusperheeksi kasvaminen on oma prosessinsa ja siihen kuuluu omanlaiset kehitysvaiheensa. Erilaisten kehitysvaiheiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään, mitä meidän uusparisuhteessamme ja -perheessä on meneillään. Voi olla helpottavaa huomata, että kyseessä ei olekaan vain meidän ongelmamme tai epäonnistumisemme, vaan käsittelyssä on asioita, jotka aktivoituvat luonnostaan uusperheen kehitysvaiheiden myötä.
Uusperheessä on paljon perheen ulkopuolelta tulevia odotuksia ja tarpeita. Perheen verkostoon liittyvät haasteet saattavat vaikuttaa merkittävästi koko perheen sopeutumiseen ja hyvinvointiin. Kun ihmissuhteita on paljon, voi tuntua, ettei mihinkään pystyy itse vaikuttamaan. Tulkinnat ja oletukset luovat väärinkäsityksiä ja jarruttavat avoimuutta ja joustavuutta. Uusperhe-elämä vaati aikaa ja huomiota, kuten mikä tahansa perhe-elämä. Avainasemassa turvallisen ja läheisen ilmapiirin luomisessa uusperheessä ovat tunteiden käsittely ja kommunikointi. Kun asioista puhutaan, vaikeammaltakin tuntuvat tilanteet sekä ihmissuhteet selkeytyvät. Juuri siksi Supli on aikoinaan perustettu: tukemaan uusperheiden vertaisuutta, puhumaan opettelua ja perheilon vahvistumista.
Uusperheellisyyden kokemuksesta voit lukea #suplibloggaa – blogeista ja kuunnella sivuiltamme podcasteista.
Lue lisää
Uusperhe on Suomessa ihan tavallinen perhe myös tilastojen valossa
Miten uusperhe näyttäytyy tilastoissa?
Uusperheen kehitysvaiheet
Uusperheeseen kuuluu Patricia Papernown tutkimuksen perusteella rakenteellisesti tietyt kehitysvaiheet. Tunnistatko soinä teidän perheenne kehitysvaiheen?
Haluatko lukea lisää uusperheellisyydestä?
Kirjallisuus- sivuillamme löydät paljon luettavaa uusperheellisyydestä