Kansainvälistä uusperheiden päivää vietetään vuosittain 16. syyskuuta.
Suomen Uusperheiden Liitto saa runsaasti yhteydenottoja perheiltä, jotka kokevat palveluiden joustamattomuuden sekä rakenteellisen syrjinnän kuormittavan arkea. Erityisesti vuoroasuvien lasten kohdalla tuen ja sosiaaliturvan epäkohdat johtavat usein siihen, ettei perheillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia turvata lapselle kahta toimivaa kotia.
Lähes joka viides lapsiperhe on uusperhe
Lasten vuoroasuminen virallistettiin Suomessa lapsenhuoltolain muutoksessa vuonna 2019. Lapsen asumisjärjestelyt vaikuttavat sekä lapsen että vanhemman oikeuteen saada sosiaaliturvaa. Vuoroasumisen ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen liittyy yhä useita ongelmakohtia, jonka vuoksi kaikki perheet eivät tule kohdelluksi yhdenvertaisesti.
Suomessa uusperheet muodostavat noin 15–20 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Kuitenkin palvelujärjestelmät ja tukimuodot on yhä pitkälti rakennettu ensiperheiden tarpeista käsin.
Vuoroasuminen mahdollista yhä harvemmalle
Suomessa vuoroasumisen kriteerinä on, että lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona. Tilastokeskuksen mukaan noin 110 000 lapsella on kaksi kotia, ja 40 000 lasta vuoroasuu virallisesti. Suurissa taajamissa joka viidennen kouluikäisen lapsen perheessä, kotitalouden koko vaihtelee viikoittain. Silti esimerkiksi asumistuki ja lapsilisä ohjautuvat vain siihen kotiin, jossa lapsi on kirjoilla. Tällä hetkellä lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä kodissa. Tämä jättää toisen kodin ja siellä asuvat perheenjäsenet ilman tukea, vaikka lapsi viettäisi siellä yli puolet ajastaan. Etävanhempien uusperheet, joiden luona lapsi vuoroasuu, jäävät näin ollen ilman tukipalveluita.
”Pienituloisissa perheissä tämä tarkoittaa, ettei toisella vanhemmalla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia asua lähellä lapsen toista kotia tai hankkia riittävän kokoista asuntoa. Lapsen mahdollisuus omaan tilaan voi jäädä haaveeksi, ja mahdollisuus vuoroasumiseen heikkenee”, toteaa Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.
Huoli lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä
Suomen Uusperheiden Liitto nostaa esiin huolen lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä lapsiperheissä ja erityisesti vuoroasuvien lasten perheissä. Vuoroasuminen on yleisempää perheissä, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, sillä taloudellisesti heikommin toimeentulevilla vanhemmilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia mahdollistaa kahta kotia vuoroasuvalle lapselle.
Liiton keväällä 2022 tekemän kyselyn mukaan (N=205) perheet toivovat erityisesti lapsilisän, asumistuen ja koulukyytien tasa-arvoistamista. Vastauksissa nousivat esille myös tilanteet, joissa laskennallinen perhekoko vaikutti esimerkiksi lapsivähennyksen osuuteen varhaiskasvatuksen maksuissa tai vaikkapa perhekoon mukaisten vuokra-asuntojen saantimahdollisuuteen. Moni vastaaja kuvasi tilannettaan rakenteelliseksi syrjinnäksi: lasta koskevan tiedon saanti ja tukipalvelut riippuvat lapsen virallisesta osoitteesta, eivät todellisesta arjesta.
Lapsen edun ensisijaisuus
Suomen Uusperheiden Liitto muistuttaa, että lapsen oikeudet ovat kaikille samat hänen asumisjärjestelystään tai perhemuodostaan riippumatta. Vanhemmuuden arvostus, lasten turvallisen suhteen tukeminen kaikkiin vanhempiin ja ammattilaisten ymmärrys monimuotoisten perheiden tarpeista ovat keskeisiä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.
”Nyt on aika tunnistaa perheiden monimuotoisuus ja varmistaa, ettei yksikään lapsi jää ilman tukea vain siksi, että hänellä on kaksi kotia”, Heikinheimo korostaa.
Tiedote julkaistu STT Infossa 15.9.2025.