Korona haastaa arkea, kesäloma lähestyy ja odotukset ovat korkealla. Kuinka parisuhdetta hoidetaan niin loma-aikana kuin sen molemmin puolin ja miten kaikille kiva loma syntyy?

Parisuhde rakentuu niistä elementeistä, joita puolisot suhteeseen tuovat ja mitä vahvistetaan

Sekä toimivan arjen että onnistuneen loman yhtälössä olennaista on tuntea puoliso ja hänen toiveensa, sekä saada kiinni siitä, millaisia odotuksia itse kullakin on.

– Jos omista toiveista ei puhuta ääneen, mielikuvat voivat rakentua jopa vastakkaisiksi ja kääntyä lopulta pettymyksiksi, tietää Suomen uusperheiden liiton Suplin toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Omien toiveiden sanoittaminen tarkoittaa myös sitä, että pysähdymme miettimään mikä meille tuottaa elämäniloa, mistä nautimme ja mitä toivomme elämältä. Samat odotukset ovat läsnä kaikessa arjessamme.

– Tyypillisesti jopa lomatoiveet ovat aika pieniä ja realistisia. Kuten tarve olla tunti päivässä hiljaa ja vain itseään varten. Tai päästä minigolfaamaan, taidenäyttelyyn tai tehdä jotain muuta kivaa yhdessä puolison kanssa, Heikinheimo kertoo.

Arki kuormittaa meitä hyvin eri tavoin. Puolisojen läheisyys-etäisyys -tarve voi olla hyvin eriaikaista ilman, että ilmassa on minkäänlaista kyllästymistä parisuhteeseen.

– Toiset tekevät etätöitä erossa ihmisistä, jolloin vapaa-ajalle kertyy painetta tankata läheisyyttä. Toinen saattaa työkseen kantaa muita ihmisiä mielessään, ja jakaa voimavarojaan muille. Tällöin lomalla halutaan ottaa aikaa itselle ja palauttaa voimia.

Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimon treffi-iltahaaste: Sopikaa kerran tai kaksi kuussa someton ja pelitön kohtaamisilta, jonka vuoroin järjestätte.

Terapeutin työkalupakissa onkin helppo harjoitus, joka sopii sekä pariskunnille että koko perheelle.

Hyvissä ajoin ennen lomaa jokainen perheenjäsen miettii pari, kolme toivetta tulevalta lomalta. Toiveet kirjoitetaan paperille, avataan ääneen ja kootaan lopuksi yhteen. Sitten pidetään yhdessä huolta siitä, että jokaisen listalta toteutuu vähintään yksi toive.

Näin unelmat eivät jää sanoittamatta ja sitä kautta toteutumattomiksi toiveiksi.

Tunnesäätelytaidoista ja toimivasta puhumisen kulttuurista on apua myös kuormittavassa korona-ajassa.

Koronan myötä Heikinheimo näkee selkeän kahtiajaon parisuhteissa. Osa on onnistunut kääntämään kriisin vahvuudeksi rakentamalla yhdessä uudenlaista hyvää arkea. Toinen puoli taas kärsii eristäytymisen myötä vuorovaikutus- ja tunneilmaisuvaikeuksien kasautumisesta.

Vastuu on aina meillä itsellämme

Vastuu omasta hyvästä olosta on aina meillä itsellämme, ei puolisolla. Stressin säätelyssä olennaisinta on rauhoittumisen taito.

– Kun tunnistaa ja osaa sanoittaa erilaiset tunteensa ajoissa sekä oppii purkamaan vaikeat tunteet turvallisesti, voi nähdä lasin aina puoliksi täynnä ja monet asiat mahdollisuuksina, vakuuttaa Heikinheimo.

Kotona työskenteleviltä korona on rikkonut myös tärkeitä siirtymärituaaleja töistä kotiin. Parisuhteen tehtävä ei silti ole kompensoida työelämän haasteita.

– Siirtyessä vaikeasta työtilanteesta suoraan keittiöön kokkaamaan puolison kanssa, siirtyy työelämä tunteineen mukana. Pienikin rituaali, kuten kävely talon ympäri yllättäen auttaa, vinkkaa Heikinheimo.

Kun unelmat ja toiveet jaetaan toisen kanssa puhumalla, parisuhde vahvistuu ja yhteinen todellisuus kasvaa.

Jokaisella on tarve olla oman puolison silmissä ainutlaatuinen ja merkityksellinen. Vaikka pariskunnan kaikki unelmat eivät olisikaan yhteisiä, todellisuuden on hyvä olla yhteinen.

– Jos toinen puhuu rakkauden kieltä sanoilla, toinen teoilla, viesti saattaa mennä lukutaidottomalta ohi. Haastankin ihmisiä kysymään puolisoltaan suoraan, mistä tämä tietää, että rakastat häntä, Heikinheimo kertoo.

Kun puhumisen kulttuuri on olemassa, yhteys ja ymmärrys puolisoiden välillä säilyy ja vaikeatkin asiat on helpompi ottaa puheeksi. Samalla tunne siitä, että selviämme tästä yhdessä, vahvistuu.

Parhaimmillaan parisuhde on valtava voimavara ja energiabuustaus

Heikinheimon mukaan parisuhteen mahdollisuudet ymmärretään nykyään paremmin. Parisuhde nähdään merkityksellisenä ja sitä halutaan hoitaa järjestämällä yhteistä aikaa myös parisuhderyhmälle.

– Etenkin uusparisuhteissa kuhertelukuukausi jää lyhyeksi ja arki tulee nopeasti iholle lasten haastaessa seurustelevan parin pohtimaan myös vanhemmuutta. Moni oppiikin uusparisuhteessa ensimmäistä kertaa puhumaan, puoliksi pakon edessä, kertoo Heikinheimo.

Tarvittaessa suhteelle kannattaa tehdä pieni kevätjuhlaliike, jotta se voi paremmin. Joskus yksikin käynti terapeutilla antaa pyörähdyksen oikeaan suuntaan.

Konfliktien hoitaminen on samalla ystävyyden rakentamista ja toisesta huolehtimista.

– Etenkin miehille hyvällä parisuhteella on tutkitusti suojaava vaikutus. Kun parisuhdehyvinvointi on kunnossa, on miesten terveyskin parempi, tietää Heikinheimo. 

Tunnista parisuhteen synkät pilvet sekä niiden vastavoimat

Syyttely ja kritisointi. Kritiikki kohdistuu persoonaan, eikä keskity teon tai huonon valinnan arviointiin.

Vastavoima: Yhteisen todellisuuden ja toimivan puhumisen kulttuurin uudelleenrakentaminen. Selvittäkää, millaisia omia toiveita parisuhteelta teillä on, ja antakaa rakentavaa palautetta toisillenne. Kumpikin osapuoli ottaa vastuun siitä tunteesta, minkä puolison käytös itsessä herättää ja sanoittaa sen ääneen. Keskusteluissa otetaan minä-viesti käyttöön: ”Minusta tuntuu kurjalta kun teet noin. Minulle tulee siitä turvaton olo.”

Puolustautuminen ja vastuunotto. Henkilö ei ota vastuuta tekemisestä tai tekemättä jättämisestä, vaan yrittää siirtää vastuu teosta toiselle.

Vastavoima: Vastuunotto omasta toiminnasta ja osallisuudesta tapahtuneeseen sekä asian sanominen ääneen. Hyväkin ihminen mokaa joskus.

Halveksunta. Puolison arvon, järjen, pystyvyyden kyseenalaistaminen. Halveksuja asettuu yläpuolelle, arvostus katoaa, tilalle tulee sanallinen tai elein tapahtuva mitätöinti. Halveksuva puoliso nostaa toiselle tärkeitä asioita esille huumorin varjolla ivallisesti ja väheksyvästi.

Vastavoima: Arvostuksen kulttuurin rakentaminen, tietoinen hyvien hetkien vahvistaminen ja niiden näkyväksi tekeminen. Halveksunta kumpuaa usein mitättömyyden ja alemmuuden tunteesta. Plus-juttujen lisääminen vuorovaikutukseen tuo turvaa myös sanojalle.

Vaikenemisen muuri. Ihminen jää lukkoon tahtomatta tai tiedostaen, vetäytyy vuorovaikutuksesta eikä reagoi toisen puheeseen. Usein takana on keinottomuus ratkaista ongelmaa tai sanoittaa asiaansa.

Vastavoima: Itserauhoittaminen, puhumaan opettelu, molempien aito kuunteleminen ja halu ymmärtää. Jatkossa on tärkeää miettiä, mikä paria yhdistää ja miten meistä tulee me.

Alkuperäinen artikkeli: Apteekkilehti 4/2021.

Linkki artikkeliin: https://apteekkilehti.fi/terveys-ja-hyvinvointi/ala-oleta-puhu-toiveistasi-aaneen

Jaa: