Säilyykö asuntoni, jos aviopuolisoni kuolee tai eroamme?

Aviopuolisoni kuolee. Hänellä on lapsia, jotka ovat joko yhteisiämme tai hänen omiaan. Miten käy kotini? Entä jos liittomme olikin avoliitto?

Eroamme ja riitelemme kodistamme. Kenellä on oikeus asumiseen?

Kun avioliitto hajoaa, ositetaan omaisuus puolisoiden kesken eli yhteisen omaisuuden säästö jaetaan puoliksi kummallekin ellei avioehtosopimuksesta tai ulkopuolisten testamentti- ja lahjakirjamääräyksistä muuta johdu. Kummankin puolison omaisuus selvitetään, velkoja varten varataan varat ja vasta netto-omaisuus jaetaan. Omaisuutta laskettaessa huomioidaan sekä omissa nimissä oleva että puolet yhteisestä omaisuudesta. Jäännösomaisuudet lasketaan yhteen ja kummallekin puolisolle tulee puolet omaisuuksien yhteismäärästä.

Puolisot voivat keskenään sopia sen, miten omaisuus heidän kesken jaetaan niin, että laskelmassa saatu tulos toteutuu. Se, jolla enemmän omaisuutta on, joutuu maksamaan toiselle tasausta., eli tasinkoa. Jollei sovintoa synny, haetaan oikeudelta pesänjakaja suorittamaan jako.

Kuolemantapauksessa eloonjäänyt saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallussaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolison yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen hallintaan. Jos eloonjääneen puolison varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto, on hänen muutettava sinne ja yhteinen koti jaetaan. Oikeus asua yhteisessä kodissa loppuelämänsä ei ole riippuvainen siitä, kumpi asunnon omisti eikä siitä, oliko puolisoilla keskinäinen avioehtosopimus. Lasten oikeus lakiosaan on siis heikompi kuin lesken oikeus olla muuttamatta kodistaan pois.

Oikeus asua yhteisessä kodissa koskee vain aviopuolisoita. Avopuolisolla ei ole kuoleman varalta mitään turvaa. Kun avopuoliso kuolee, voivat hänen perillisensä vaatia heti perinnönjakoa. Vaikka eloonjääneen hyväksi olisi tehty testamentti, kuolleen lapsilla on aina oikeus lakiosaansa, joka nykylainsäädännön mukaan on puolet siitä mitä he muutoin perisivät. Näin avopuoliso joutuu lasten vaatiessa heti maksamaan lakiosat.

Avioerossa asuminen ratkeaa osituksen omaisuusjärjestelyissä, mutta miten toimitaan avioeron vireille tulon ja osituksen lopullisen päättymisen välillä? Koska riitaiset puolisot eivät voi asua saman katon alla, on Avioliittolaissa yhteiselämän lopettamista koskevia säännöksiä. Tuomioistuin voi hakemuksesta päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja samalla velvoittaa toisen muuttamaan yhteisestä kodista. Viranomaisilta saa päätöksen jälkeen häätöapua. Tuomioistuin voi myös oikeuttaa puolison käyttämään toiselle kuuluvaa irtainta omaisuutta. Päätös on voimassa toistaiseksi ja se raukeaa, kun puolisoiden välillä on toimitettu lainvoimainen ositus. Joka tapauksessa päätös raukeaa kahden vuoden kuluttua siitä kun se on annettu, vaikka ositusta ei olisi toimitettukaan.

Avoliitoissa omaisuutta ei ositeta vaan se kuuluu sille, jonka nimissä se on, jollei muuta sovita. Jos toisen omaisuuteen on käyttänyt varojaan, on niitä velottava oikeudessa. Avoliitoissa ei voi myöskään saada yhteiselämän lopettamispäätöstä. Pahimmassa tapauksessa toisen omistamassa asunnossa asuva avokumppani voidaan pikaisesti häätää, sillä hänellähän ei ole turvanaan vuokrasopimusta ja sen mukanaan tuomaa irtisanomissuojaa.

Asianajotoimisto Hilkka Huiskala Oy

Scroll to top