Suplin lakiasiantuntija Hanna Söderlund valoittaa uusperheiden monimutkaisia perintökuvioita
Oletko tullut pohtineeksi, kuinka perinnönjako menisi teidän uusperheessänne? Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole antaa yksiselitteistä vastausta, vaan herättää lukijat pohtimaan asiaa. Uusperhe tuo mukanaan omat haasteensa perinnönjaossa ja kaavamainen perintökaaren noudattaminen saattaa joskus johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin. Tämän vuoksi juuri uusperheessä testamentin tekeminen on erityisen tärkeää. Pyrin valottamaan ongelmia seuraavien esimerkkien avulla.
Tiesitkö, että ex-puoliso voi periä sinut yhteisen lapsenne kautta?
Esimerkki: Maijalla ja Villellä on tytär Liisa. Vanhemmat eroavat. Maija menee uudelleen naimisiin Matin kanssa. Matti on Maijaa varakkaampi. Maija ja Liisa joutuvat auto-onnettomuuteen. Maija kuolee välittömästi, Liisa kuolee myöhemmin sairaalassa.
Liisa perii äitinsä Maijan. Liisan biologinen isä Ville perii Liisan. Maijan koko omaisuus menee näin ollen hänen ex-puolisolleen Villelle. Tämä on useimmiten ei-toivottu lopputulos. Lisäksi tilanne voi olla hyvinkin ongelmallinen, jos mietitään Matin asemaa. Mikäli Matilla ja Maijalla on esimerkiksi ollut yhteinen kesämökki, kuolintapausten jälkeen kesämökin omistaa Matti ja Ville.
Tiesitkö, että puolisosi edellisestä suhteesta syntyneet lapset saattavat periä sinut osittain puolisosi kautta?
Esimerkki: Matin omaisuus on 300 000 euroa ja Maijan omaisuus 100 000 euroa. Matilla on poika Kalle ja Maijalla tytär Liisa edellisistä suhteista. Mikäli Matti kuolee ensin, Kalle perii isältään 200 000 euroa ja 100 000 euroa Matin omaisuudesta siirtyy Maijalle avio-oikeuden nojalla. Kun Maija kuolee, niin Liisa perii häneltä 200 000 euroa. Näin osa Matin omaisuudesta siirtyy Liisalle aviopuolison kautta.
Jos uusperheessä katsotaan oikeudenmukaiseksi se, että lapsille ohjautuu vain biologisen vanhempansa omaisuus, niin tällöin kannattaa laatia avioehto. Mikäli puolisoilla on avioehto, niin rikkaamman puolison omaisuus ei siirry köyhemmälle puolisolle ja edelleen tämän lapsille.
Tiesitkö, että leskelle jää tietyin edellytyksin elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, mutta rintaperillinen joutuu maksamaan perintöverot heti kuoleman jälkeen?
Esimerkki: Matti omistaa 300 000 euron arvoisen talon, Matilla ei ole muuta omaisuutta. Aviovaimo Maija omistaa 100 000 euron arvoisen mökin. Matin poika Kalle on 5-vuotias. Maija asuu Matin ja tyttärensä Liisan kanssa Matin talossa.
Matti kuolee. Kalle perii isältään laskennallisesti 200 000 euroa ja Kallelle määräytyy perintöverot tästä summasta heti Matin kuoleman jälkeen. Perintöveron määrä on 16.500 euroa. Koska omaisuus on kuitenkin asunnon muodossa, sitä ei voida realisoida, koska Maija käyttää lesken hallintaoikeutta ja jää Liisan kanssa asumaan taloon. Maijan hallintaoikeus kestää Maijan eliniän. Mikäli Maija avioituisi uudelleen, niin hän ei menettäisi lesken hallintaoikeutta.
Kalle saisi isänsä perinnön käytännössä haltuunsa vasta Maijan kuoltua. Lesken hallintaoikeutta yhteiseen asuntoon ei voi poissulkea edes testamentilla. Matin kannattaisi ottaa henkivakuutus, jonka edunsaajaksi hän määräisi Kallen.
Edellä esitetyt esimerkit ovat hyvin yksinkertaistettuja. Mikäli esimerkiksi uusperheen puolisoille syntyy yhteinen lapsi, kuviot mutkistuvat entisestään.
Artikkelin kirjoitti Supli ry:n laskiasiantuntija:
Hanna Söderlund
Lakimies, OTM
Lakitoimisto Sonck & Söderlund Oy
Puh: 040-1433 124