Uusperheissä asuu Suomessa Tilastokeskuksen mukaan yli 100 000 alle 18-vuotiasta lasta. Uusperhe-elämä koskettaa silti vielä suurempaa osaa lapsista, sillä tilastokeskuksen lukemaan lasketaan mukaan vain samassa taloudessa kirjoilla olevat ja eri sukupuolta olevien aikuisten perheet.
Suurin osa uusperheiden lapsista voi hyvin. Osalle lapsista vanhempien ero ja oman paikan löytäminen uusperheessä tuottavat haasteita, mikä voi näkyä mm. lapsen käyttäytymisessä. Vanhempien ero ja uusperhe-elämän alku voivat tarkoittaa lapselle isoja muutoksia, kuten muuttamista, asumista kahdessa kodissa, uutta koulua tai päiväkotia, uusia ystäviä ja harrastuksia. Lapsen lähisuhteiden määrä lisääntyy mm. bonusvanhempien, bonusisovanhempien ja bonussisarusten myötä. Lapsen ikä vaikuttaa lapsen sopeutumiseen; pienemmät lapset sopeutuvat yleensä paremmin, kun taas teini-ikäiset ovat jo voineet alkaa itsenäistyä, jolloin he ovat joka tapauksessa irtautumassa vanhemmistaan.
Myös pitkään jatkunut biovanhempien riitely ja kodin huono ilmapiiri vaikuttavat lapseen negatiivisesti. Jos biovanhempien perhe-elämä ja ero ovat olleet kovin riitaisia, voi toimivalla uusperhe-elämällä olla lapseen myönteisiä vaikutuksia. Lapsi voi uusperheen myötä saada myös mallin toimivasta, tasa-arvoisesta ja kunnioittavasta parisuhteesta uusperheen vanhempien rakkauden ja hyvän parisuhteen kautta. Perhe-elämän muutosten aikana ja niihin sopeutumisessa lapsi tarvitsee kuitenkin aikuisten tukea ja turvaa. Lue alta Suplin vinkkejä, joilla voi helpottaa lapsen oloa muutosten keskellä ja niiden jälkeen.
Vinkkejä uusperheen lapsen sopeutumisen helpottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen:
- Keskustelkaa perheessä avoimesti ajatuksistanne ja tunteistanne. Pienelle lapselle tunteiden ja tilanteiden sanoittaminen luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa ymmärtämään eri tunteita ja niiden syitä.
- Tehkää yhdessä koko perheen kesken kivoja asioita – saatte yhteisiä muistoja ja kokemuksia!
- Pyrkikää kohtelemaan kaikkia perheen lapsia tasavertaisesti.
- Pitäkää huolta parisuhteestanne – kun vanhempien parisuhde voi hyvin, se edistää myös lasten hyvinvointia.
- Selventäkää uusperheenne lasten kasvatuskäytännöt yhdessä, sillä eriävät kasvatuskäytännöt voivat hämmentää lapsia ja aiheuttaa ristiriitoja perheessä. Rutiinit ja säännönmukaisuudet luovat lapselle turvaa.
- Suurten muutosten myötä lapsi saattaa muuttua huomionhakuiseksi, väliaikaisesti ”taantua” tai kaivata esimerkiksi aikuisen syliä. Annathan lapselle hänen kaipaamaansa tukea, niin hänelle ei tule tunnetta, että hän joutuu selviytymään tilanteesta yksin.
- Älä hauku lapsen toista biovanhempaa lapsen kuullen – se on hänelle erittäin haitallista. Lasten vuoksi on hyvä, jos voidaan ylläpitää toimivia suhteita ex-elämään. Jos suhteet ex-elämään ovat hankalat, perheen aikuiset voivat yrittää hankkia hankaliin tunteisiin apua esimerkiksi kirjallisuudesta, vertaisilta tai ammattiauttajilta.
- Lapsen on oikeus olla lapsi – lapsen huolet tai taakka esimerkiksi arjen asioista ei saisi kasvaa uusperhe-elämän myötä.
- Lukekaa yhdessä – lukemisen avulla lapselle voi kertoa perheen tilanteesta, tarinoiden kautta lapsi voi ymmärtää tilanteen paremmin ja lukemisen avulla voi olla myös helpompi ottaa vaikeita asioita puheeksi.
Alle on koottu uusperheaiheisia kirjavinkkejä lapsiperheille. Kirjavinkkejä on koonnut opinnäytetyöhönsä Tessa Karjalainen (2019, Oulun ammattikorkeakoulu).
Endres, Brigitte & Paule, Irmgard: Niilon uusi perhe Karkkila: Mäkelä, 2008. 28 s. ISBN 978-951-882-825-2
Niiloa harmittaa: äiti, jonka kanssa hän asuu kaksistaan, on rakastunut. Ja vielä hänen päiväkotikaverinsa Emman isään! Kaiken kukkuraksi Emma ja hänen isänsä muuttavat äidin ja Niilon kotiin. Tämä on tilkkutäkkiperhe, äiti sanoo, mutta Niilo ei haluaisi itselleen sellaista. Tilanne ei ole kenellekään helppo, mutta lopulta Niilokin huomaa, että suurempi perhe on hauska asia. Lämmin ja empaattinen tarina tukee lasta vaikeassa tilanteessa. Kirjan lopussa annetaan vanhemmille vinkkejä, miten he voivat auttaa lapsia sopeutumaan uuden perheen elämään.
Luciani, Brigitte & Tharlett, Eve: Herra Mäyränen ja rouva Repolainen Helsinki: Otava, 2007. 32 s. ISBN 978-951-121-61-17
Rouva Repolainen ja hänen tyttärensä Roosa lähtevät pesäkolostaan metsästäjiä pakoon. Herra Mäyränen päättää ottaa heidät kotiinsa turvaan, mutta lapsilta asuminen samassa kolossa ei suju kinastelematta. Roosa Repolaisen mielestä mäyrät ovat hitaita, varovaisia ja pelkäävät kaikkea – lisäksi mäyrät ovat varsinaisia siisteysnipottajia! Herra Mäyräsen lasten Hotkon ja Poskun mielestä ketut taas hosuvat liikaa, rakastavat sotkuisia lääviä ja ovat kerta kaikkiaan täysiä kaistapäitä. Kinastelun ja kyräilyn jälkeen yhteinen sävel löytyy sittenkin.
Juurikainen, Outi & Vajanto, Tiia: Äidin uusi kaveri Polvijärvi: Kustannuskynnys, 2013. 34 s. ISBN 978-952-5975- 33-8
Jesse näkee äidin kuvan netissä eikä äiti suostu kertomaan miten kuva on sinne joutunt. Seuraavan isiviikonlopun jälkeen äiti on muuttunut kauniiksi, mutta Jesse haluaa tavallisen äidin takaisin. Jesse ei myöskään pidä viestejä suhisevista kännyköistä eikä vieraista t-paidoista makuuhuoneessa. Äiti on löytänyt uuden ystävän, josta Jesse ei halua tietää mitään.
Bagge, Tapani: Kotona Helsinki: Tammi, 2012. 74 s. ISBN 978-951-31-7105-6
Kaisan äiti on muuttanut Ulkosaarelle ja Kaisa muuttaa isän kanssa asumaan Sirkan luokse. Sirkka on mukava, mutta aluksi elämä uudessa kodissa tuntuu Kaisasta oudolta. Alusta asti alkavat asiat mennä pieleen, kun isä ei olekaan tehnyt voileipiä valmiiksi jääkaappiin, niin kuin aina ennen! Mutta hyviäkin puolia alkaa onneksi löytyä: kun on kipeänä, saa pelata Afrikan tähteä sairaspäivän säännöillä. Ja Sirkka osaa valaa savea ja tehdä hyvää kinkku-ananaspitsaa.