NEPU – neurokirjon parisuhde uusperheessä – hankkeen aloituswebinaari pidettiin 10.11.2023. NEPU-hanke on 3-vuotinen ja STEA:n rahoittama. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä neurokirjon uusparien hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Yhteistyössä kokemuskehittäjäryhmän kanssa kehitetään vertaisohjattu verkkokurssi pariskunnille sekä malli vertaisohjaajien kouluttamiseksi. Vertaiskurssin tueksi tehdään työkirja. Lisäksi hankkeessa tuotetaan NEPU – info- ja materiaalipankki sekä uusparien että ammattilaisten käyttöön.
Lähteenä tässä kirjoituksessa on käytetty Katja Myllyviidan luentoa 10.11.2023 Valoja ja varjoja -webinaarissa sekä Katja Myllyviidan Häpeän hoito -teosta (Duodecim 2021). Kursivoidut lainaukset ovat NEPU – hankkeen kyselyyn tulleita vastauksia siitä, kokeeko vastaaja neurokirjon piirteiden vaikuttavan parisuhteeseensa.
Terveisiä NEPU -hankkeen Valoja ja varjoja webinaarista
Valoja ja varjoja -webinaarissa avattiin näkökulmia neurokirjon uusparisuhteiden haasteisiin ja voimavaroihin. Näissä suhteissa on tyypillistä, että molemmilla tai toisella on elämänhistoriassa paljon kokemuksia, jotka ovat aiheuttaneet epäonnistumisen, kelpaamattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita. Näissä tilanteissa on kertynyt myös häpeän kokemuksia. Valoa suhteisiin tuovat puolestaan mm. luovuus, intohimo ja vahva kokemus yhteydestä. Webinaarin paneelikeskustelussa nousi esiin, kuinka tärkeää on kuunnella jokaisen omaa kokemusta tunteiden taustalla. Turhan usein käy vielä niin, että ne tulevat ulkopuolelta määritellyiksi.
Häpeä on tunne, joka on osa ihmisyyttä ja sen polte on jollain tavalla tuttu meille kaikille. Tunne on sosiaalinen ja sen hyvänä tarkoituksena on turvata ihmisen pysyminen laumassa ja sitä kautta hengissä. Häpeän tunne kehittyy lapsuuden läheisissä ihmissuhteissa. Tunne syntyy tilanteissa, joissa lapsen sosiaaliset tarpeet eivät tule huomioiduiksi ja niihin ei vastata riittävästi. Näitä sosiaalisia tarpeita ovat mm. tarve olla suhteessa toiseen ja tulla hoivatuksi. Lapsi kaipaa myös tulla pidetyksi sylissä ja kosketetuksi niin fyysisesti kuin tunnetasolla. Kehitykseen kuuluu lisäksi tarve tulla peilatuksi niin, että lapsen moninaiset tarpeet tulevat nähdyiksi ja niihin vastataan.
Olemme häpeän heräämiselle erityisen alttiina läheisissä ihmissuhteissa, joissa olemme haavoittuvimmillamme. Rakkaan ihmisen kriittinen ja ohittava katse ovat asioita, joka saavat sen heräämään.
Puoliso ei ymmärrä erityisyyttäni ja sen asettamia haasteita. Hän ajattelee usein, että olen laiska ja saamaton esim. silloin, kun olen kuormittunut arjen asioista ja en saa kotitöitä tehtyä.
Tuntiessaan häpeää ihminen kokee alemmuutta, arvottomuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta suhteessa muihin. Tunne on kokonaisvaltainen ja voimakas. Häpeää on monesti vaikea tunnistaa, sillä se herättää niin nopeasti muita tunteita suojatakseen ihmistä kokemasta tuskaa. Hankalan tästä tunteesta tekee lisäksi ihmistä eri suuntiin ohjaavat, samaan aikaan heräävät, yllykkeet. Yhtäaikaisesti nousee halu taistella ja puolustautua sekä halu paeta paikalta ja tulla maan nielemäksi. Kehon ollessa ristiriitaisten yllykkeiden paineessa, jäätyy samanaikaisesti aivojen kognitiiviset kyvyt. Tällöin puhuminen ja toimiminen tilanteessa ei ota onnistuakseen.
Häpeän tunne voi luoda oman varjon myös parisuhteeseen. Tunne saa ihmisen vetäytymään helposti kuoreensa ja hänen on vaikea päästää toista lähelle.
En vain jaksa olla saatavilla jatkuvasti, kaipaan hiljaisuutta enkä jaksa hoitaa lasten asioita “äidin” tavoin. Sitten koen olevani ulkopuolinen ja tunnen surua ja syyllisyyttä siitä, etten pysty olemaan muun perheen kanssa läsnä.
Häpeän kokemusta välttääkseen, puoliso voi olla myös kovin itsekriittinen ja pyrkiä täydellisyyteen, jolloin ilo ja rentous katoavat elämästä ja parisuhteesta helposti. Selviytymiskeinoksi voi muodostua myös erilaiset addiktiot, itsen vahingoittaminen tai omien tarpeiden ohittaminen. Nämä vaikuttavat parisuhteen hyvinvointiin omilla tavoillaan heikentävästi. Joillekin suojakeinoksi muodostuu tapa hyökätä muita vastaan, jolloin häpeä jää raivon taakse piiloon. Toisen pelottelu, kiusaaminen tai aggressiivisuus muilla tavoin, ovat tekoja, jotka murentavat parisuhdetta. Häpeäongelmat sitovat myös niin paljon energiaa itseensä, että niiden kanssa kamppailevan on vaikea kokea empatiaa. Myös toisen kokemukseen eläytyminen on usein hankalaa.
Hyväksynnän kokemus sulattaa häpeää
Vaikka häpeän vaikutukset parisuhteessa tuntuvat lamaannuttavilta, tilanne ei ole onneksi toivoton. Tunnetta on mahdollista sulattaa hyväksynnällä, toisen näkemisellä ja rakastavalla katseella sekä arvostamisella.
Mies myös näkee monet piirteeni vahvuutena ja rakastaa niitä minussa.
Häpeä syntyy ihmisten välissä, missä sen on myös mahdollista hälvetä pikkuhiljaa. Tässä auttaa, kun parisuhteessa opetellaan ilmaisemaan kumppanille omia tarpeita. Kertomista voi harjoitella yhdessä niin, että päivittäin etsitään hetki, jolloin ollaan vastavuoroisesti läsnä toiselle. Samalla harjoitellaan kertomaan toiselle siitä, mitä toivoo ja tarvitsee sillä hetkellä. Näitä arjen tarpeita voivat olla esim. päänsilitys, ääneen lukeminen taikka jalkahieronta. Monelle meistä huolenpidon ja huomion vastaanottaminenkin vaatii opettelua tarpeen ilmaisemisen harjoittelemisen lisäksi. Molemmat ovat onneksi taitoja, jotka voivat kasvaa näissä yhteisissä hetkissä. Samalla voi vahvistua kokemus siitä, että elämässä ja parisuhteessa ei tarvitse pärjätä yksin, eikä meidän tarvitse olla irti toisistamme.
Neurokirjon piirteet vaikuttaa parisuhteeseen merkittävästi, toisaalta tässä parisuhteessa hyväksytään juuri sellaisenaan, joten tässä suhteessa on myös tosi helppo olla ja haastaa myös itseä.
Vastalääkkeenä häpeää vastaan toimii myötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan. Itsemyötätunnossa keskeistä on ystävällinen, lempeä ja ymmärtävä suhtautuminen itseensä silloin kun on hankalassa tilanteessa, epäonnistuu tai kohtaa odottamattomia vaikeuksia. Lohdullista on, että jo matkalla eroon liiallisesta häpeästä, tulee itselle olla hyvä ja armollinen, ei vasta sitten kun tavoite on saavutettu ja tehtävä suoritettu onnistuneesti. Näin jo matka ulos häpeän varjosta sisältää kasvavissa määrissä kelpaamista itselle ja yhteyttä toisiin.
Sen lisäksi, että liiallista, elämää rajoittavaa, häpeää voi sulattaa kumppanin tuella, auttaa vertaistuki vapautumaan häpeästä. Kokemus siitä, että en ole kokemusteni ja tunteiden kanssa yksin, vaan tämä onkin tavallista tällaisessa elämänihanteessa, on helpottavaa ja voimaannuttavaa.
NEPU-hanke haluaa luoda mahdollisuuksia lieventää häpeän luomaa varjoa parisuhteessa, tarjoamalla ryhmämuotoista vertaistukea neurokirjon uuspareille. Ensimmäiset pilottiryhmät starttaavat keväällä 2024, joten pysy kuulolla. – Luomme parisuhteen yhteistä värikarttaa omilla sävyillämme.
Maarita Karhu Nepu -hankesuunnittelija