Joulua pidetään usein rauhan juhlana. Hetkenä, jolloin edeltävän arjen kiireen voi hetkeksi sammuttaa ja vihdoin levätä. Kun joulu vietetäänkin yhden rauhaisan paikan sijaan kahdessa, ja juhlapyhään kuuluviin perinteisiin kuuluu Lumiukko-elokuvan lisäksi tavaroiden kantaminen paikasta toiseen, muuttuu joulun luonne herkästi kiireeksi. Millaista on viettää joulua kahdessa kodissa?
Kun olin pieni, jouluni koostuivat suurilukuisesta sukulaisjoukosta, herkullisesta jouluruoasta notkuvasta juhlapöydästä sekä koko lattiatason peittämästä lahjakeosta. Vaikka enää en kykenekään muistamaan niin kauas asti, kertoo valokuva-albumiin taltioitu ilme kaiken: minulla oli ihanaa. Vähitellen sukulaisista jäi jäljelle vain nelihenkinen perheemme. Kauniilla maaseudulla Keski-Suomessa sijaitsevan mökin sijaan koristelimme joulukoristeilla oman rivitaloasuntomme.
Näin jouluni rakentuivat seuraavat miltei 10 vuotta. Perinteiksi kerkesivät muodostua joulupuuro, -laatikot ja sauna. Illan kruunasi lahjojen saaminen ja joinakin vuosina myös joulupukin vierailu. Vähitellen joulurauhaa alkoi kuitenkin rikkoa kaikkien osapuolten aistima jännittynyt ja kireä tunnelma. Ollessani 12 osasin jo aavistaa – viimeinen jouluni yhtäaikaisesti kummankin vanhempani kanssa oli täällä.
Nykyään vietän joulun vuoropäivin kummankin vanhemmistani luona. Vaikka nuorempana koin kodin vaihtamisen juhlapyhän keskellä uuvuttavana, ymmärrän nykyään tilanteen laajakatseisemmin – ei joulustamme tulisi mitään nelistään. Monen vuoden jälkeen osa joulusta ja sen valmisteluista kuluu silti aikataulujen kanssa säätämiseen. Enkä vieläkään – tai tuskin koskaan – pysty viettämään joulua ajattelematta edes pikkiriikkisen sitä, millaista olisi viettää joulua yhdessä molempien vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa.
Etenkin pienenä minusta oli hankalaa puhua joulun viettämisestä. Vaikka osan kavereistani vanhemmat olivatkin eronneet, oli keskustelun aloittaminen hankalaa ja tuntui turhan arkaluontoiselta. Nuorempana läheisimmät ystäväni viettivät joulun molempien vanhempieni kanssa, eikä jo ennestään hankalia tunteitani helpottanut katsoa vierestä, kun paras ystäväni lähti joulun viettoon sukulaistensa ja koko perheensä kanssa.
Lokakuussa 2023 Ressun lukion opiskelijoille jakamani kyselyn vastauksia tarkastellessa huomasin itse, kuinka moni kahdessa kodissa asuva jakaa lähes täysin samanlaisia kokemuksia. Kyselyssä kartoitettiin kahdessa kodissa asuvien ressujen joulun asumisjärjestelyitä ja joulun viettoon liittyviä tunteita ja kokemuksia. Samojen kokemusten ja tunteiden toistumisesta huolimatta kyselyn vastausten kesken variaatiota oli yhtä paljon kuin vastaajia. Lohdullista olikin huomata, ettei joulu kahdessa kodissa tee joulusta automaattisesti huonompaa tai parempaa: vain erilaisen ja osin yhdistävän.
Kuten olen huomannut myös omalla kohdallani, monissa kyselyn vastauksissa huomataan osan vaikeista tunteista ja kokemuksista helpottaneen vuosien varrella. Etenkin joulun aikatauluttaminen on saatu vuosien kuluessa kevyemmäksi ja helpommaksi. Uusia ratkaisuja on helpompi keksiä, kun vanhoja huonoksi havaittuja on voitu karsia. Toisaalta aikataulujen luomista vaikeuttavat herkästi eriävät mielipiteet perheenjäsenten välillä. Ainakin omalla kohdallani joulunvieton aikataulu on kaikkien ehdotuksia yhdistelevä kompromissi, joka ei miellytä ketään täydellisesti. Pääasia kuitenkin on, että asioista pystytään keskustelemaan kaikkien osapuolten kesken, ja sovitusta aikataulusta pyritään parhaan mukaan pitämään kiinni.
Osa jouluun liittyvistä tunteista muuttuu vuosien varrella yhä vaikeammaksi. Kasvamisen yhteydessä kyky tarkastella asioita, kuten omaa joulun viettämistä, laajenee. Useassa vastauksessa kerrottiin, että jouluun liittyy jokavuotinen katumus, suru ja haikeus siitä, että toinen vanhemmista joutuu viettämään aattoillan yksin. Olen itse huomannut tämän tunteen voimistuvan vuosien varrella ja uskon, että siihen liittyy vahvasti alati kasvava kyky samaistua vanhempien kokemuksiin. Nuorena en tiennyt ollenkaan, mitä vanhempieni eron tai toisaalta heidän omien lapsuuden joulujen taustalla oli. Nykyään, kun vanhempani ovat luottaneet tietooni omia kokemuksia ja tunteitaan, on helpompi ymmärtää, miltä joulu näyttää myös heidän näkökulmastaan.
Pari vastaajista kertoi odottavansa joulua enemmän toisen vanhemman luona. Toisen kodin ilmapiirissä vallitseva innoton tunnelma saa herkästi oman joulufiiliksen katoamaan. Lapsen onkin hankala toimia tilanteessa, jossa samaan aikaan haluaisi olla läsnä joulunvietossa molempien vanhempiensa kanssa ja samalla ylläpitää omaa joulufiilistään. Joulu kahdessa kodissa koostuukin lukuisista valinnoista ja niiden välissä tasapainottelemisesta.
Valintojen lisäksi oman päätäntävallan ulkopuoliset asiat, kuten muuttuvat perhetilanteet, tekevät joulun viettämisestä aiemmasta poikkeavaa. Esimerkiksi vanhemman uusi kumppani muuttaa joulun vieton täysin erilaiseksi. Uusperheen muodostuminen jakoi mielipiteitä kyselyn vastaajissa: osasta muodostunut uusperhe tekee joulun viettämisestä mukavampaa ja osasta hankalampaa. Tähän vaikuttaakin, kuinka kauan uusperhe on ollut olemassa ja kuinka läheiseksi välit ovat muodostuneet. Esimerkiksi itse en ole kovin läheinen vanhempani uuden kumppanin kanssa ja siksi joulun viettäminen hänen kanssaan tuntuisi oudolta ja vieraalta. Tulevaisuudessa en kuitenkaan poissulkisi mahdollisuutta – kyselyn vastaajistakin moni kertoi uusperheen vaikuttavan joulun viettoon myönteisesti.
Joulun viettäminen kahdessa kodissa voi myös olla täysin positiivinen asia. Vastaajista he, jotka ovat viettäneet joulua kahdessa kodissa jo aivan pienestä lapsesta asti, kertoivat etenkin pienempänä odottaneensa kahta joulua ja siihen kuuluvia kaksia joululahjoja. Osa vastaajista kertoi myös viettävän sä vanhempien erosta huolimatta joulua molempien vanhempien kanssa yhtäaikaisesti. Tämän kerrottiin olevan erinomainen tapa saada vaihtelua arkeen, jossa kotia vaihdellaan määrätyn ajan välein. Vaikka vastaavanlainen tilanne ei olekaan kaikkien kohdalla mahdollinen, toistui vastauksissa yksi asia: kiitollisuus sitä kohtaan, että kaikesta huolimatta on mahdollista viettää joulua molempien vanhempien kanssa – oli järjestely millainen tahansa.
Lisäksi vastauksissa toistui oman joulun vertaaminen muiden, yhdessä kodissa joulua viettävien jouluihin. Olivat joulun viettämiseen liittyvät tunteet helppoja tai vaikeita, tulee väistämättä aina ajattelemaan: mitä jos olisimme kaikki nyt yhdessä? Vaikka tunteesta ei koskaan pääse kokonaan eroon, voi sen kanssa oppia elämään. Uskon itse, että jokainen uusi oivallus tai uusi vertaistukea antava keskustelu auttaa – vaikka niin tapahtuisi ihan huomaamatta.
Vietän itse hetken kuluttua viidennen joulun kahdessa kodissa. En osaa edelleenkään täsmälleen sanoa, miltä jouluni tulee näyttämään. En tiedä, mitkä viimevuotiset perinteet tulevat säilymään ja mitkä unohtumaan. Tiedän kuitenkin, että tietyllä tavalla tästä tulee tähän mennessä helpoin jouluni – olen väistämättä oppinut vuoden aikana jotain. Vaikka jokainen joulu ei suoraviivaisesti olekaan toista parempi, olemme kaikki joulu joululta vuoden kokeneempia ja viisaampia. Vuoden valmiimpia käsittelemään jouluun liittyviä tunteita – hyviä ja huonoja.
Kirjoittaja: Eeva Argillander
Artikkeli on alun perin julkaistu Pärskeitä 2 | 2023-2024 -lehdessä.
