SUPLIIKKI 2/2023

Lainaukset ovat vastauksia NEPU- Neurokirjon parisuhde uusperheessä- hankkeen kyselystä

Neuropsykiatrisella häiriöllä tarkoitetaan aivotoiminnan poikkeavuutta ja tämän vaikutusta yksilön tapaan hahmotta maailmaa ja toimia siinä. Kyseessä on kehityksellinen eli synnynnäinen aivotoiminnan häiriö, joista yleisimpiä ovat ADHD, Autismikirjon häiriöt, tic-oireet, Touretten syndrooma, kielellisen kehityksen ja oppimisen häiriöt sekä aistitoiminnan häiriöt. Nämä ovat siis piirteitä, jotka pääosin ovat havaittavissa jo lapsesta lähtien, vaikka niiden muodot saattavatkin muuttua iän mukaan. Neuropsykiatrinen häiriö voi tulla myös aivovamman seurauksena ja lisäksi niihin luetaan mm. Alzheimerin tauti ja MS-tauti. Monella ihmisellä on kuitenkin neurokirjon piirteitä, vaikka diagnostiset kriteerit eivät täyttyisi. Toisaalta on myös paljon aikuisia, joiden neuropsykiatrista häiriötä ei ole tunnistettu. Lähestymme tässä artikkelissa sekä työssämme neurokirjon monimuotoisuutta piirteiden ja yksilön kokemusten kautta, jolloin diagnoosit eivät ole merkityksellisiä.

Neurokirjon tuomat vaikutukset arkeen, ihmissuhteisiin ja työelämään ovat yksilöllisiä ja välillä olemmekin tekemisissä saman ilmiön ääripäiden kanssa. Siinä missä yhdelle rutiinit ja niiden säännönmukaisuus ovat hyvän toimintakyvyn edellytys, on toiselle rutiininen muodostaminen ja ylläpitäminen arjen toimivuuden kompastuskivi ja kolmannelle toistuvat rutiinit aiheuttavat ahdistusta.

”Kumppanini on todella rutiineihin menevä ja minä puolestaan spontaani.”

Neurokirjon kysymyksissä on tärkeää myös ymmärrys traumasta. Trauman vaikutukset saattavat ilmetä oireiluna, joka sopii myös neurokirjon alle. Vaikka tietyt menetelmät ja toimintatavat hyödyttävät sekä neurokirjon että trauman tuomissa vaikeuksissa, on tärkeää ymmärtää mistä oireilu johtuu, jotta hoidossa huomioidaan kaikki oleelliset tekijät. Tiedetään myös, että traumaattiset kokemukset voivat voimistaa adhd-oireita ja adhd-oireet voivat puolestaan voimistaa traumaperäisen stressihäiriön oireita. Neurokirjoon mahdollisesti liittyvät yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset voivat myös olla traumaattisia.  

Neurokirjon vaikutukset parisuhteeseen

Neurokirjo tuo parisuhteeseen paljon hyvää mutta myös eritasoisia haasteita. Ohessa olevan teemapilven kautta voi saada mielikuvaa siitä, mihin kaikkeen neurokirjo parisuhteessa voi vaikuttaa. Kuva tuo myös näkyväksi kuinka monenlaisia kombinaatioita yksilöllöillä voi olla. Jos molemmat osapuolet ovat neurokirjolla, niin tämä tuplaa erilaiset variaatiot suhteessa. Neurokirjon parisuhteeseen vaikuttaa yhtä lailla myös jokaisen kasvuhistoria kokemuksineen ja opittuine ihmissuhdetaitoineen sekä temperamentit.

”Kumppanini on omaa tilaa rakastava, kun taas minä haluisin olla koko ajan hänen kanssaan.”

Neurokirjosta johtuvat vuorovaikutukseen liittyvät haasteet voivat juontua esim. siitä, että on vaikea tulkita toisen aikeiden ja käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä tai asettua toisen asemaan. Runsas ja suoraviivainen puhe taikka vaikeus keskittyä kuuntelemaan toista, voivat tuoda myös omat katkokset keskinäiseen yhteyteen.

”Tohellan ja kohellan ja käyttäydyin epäkohteliaasti, epähuomaavaisesti tms. tahtomattani.”

Tunteiden tunnistamisen tai säätelyn haasteet nousevat esiin monen parin kuvauksissa samoin kuin kuormitusherkkyys ja sosiaalisten tilanteiden haasteet. Arjen sujuvuutta kuormittaa erilaiset toiminnanohjauksen, muistamisen ja aikaansaamisen haasteet. Impulsiivisuus ja kyky innostua tuo elämään sisältöä ja mielenkiintoisa tilanteita mutta voi haastaa myös yllättävillä ja yksin tehdyillä isoilla päätöksillä tai energian suuntautumisena täysin pois parisuhteesta.

”Tunnesäätelypuolen heikkous on kumppanille joskus pelottavaa, kun menen niin voimalla johonkin. Enkä itsekään haluaisi olla näin seilaava.”

”Ajanhallinnan, toiminnanohjauksen ja kommunikaation haasteet etenkin kuormittavat arjessa paljon.”

Keskeistä neurokirjon parisuhteen toimivuudessa näyttäisi olevan hyväksyminen sekä ymmärrys, että toinen tekee parhaansa eikä tahallaan käyttäydy tai toimi suhdetta kuormittavasti. Ymmärrys neurokirjon piirteiden vaikutuksista lisää mahdollisuuksia olla kumppanin tukena ja sopia juuri meidän parisuhteeseemme sopivista toimintatavoista.

”Puoliso ei ymmärrä erityisyyttäni ja sen asettamia haasteita. Hän ajattelee usein, että olen laiska ja saamaton esim. silloin, kun olen kuormittunut arjen asioista ja en saa kotitöitä tehtyä.”

”Meillä puolisoina on hyvät välit ja ymmärrys ja tahto tukea ja auttaa toista kaikissa karikoissa.”

Neurokirjon uusparisuhteessa yhdistyy neurokirjoon sekä uusparisuhteeseen liittyvät erityiskysymykset. Uusparisuhteessa on läsnä toisen tai molempien historia ja aikaisempi parisuhde lapsen tai lapsien kautta. Tämä tuo vanhemmuuden kysymykset ja siihen liittyvät roolit osaksi yhteistä arkea usein heti ensimetreiltä alkaen. Lapsiperheen arjessa neurokirjon ominaisuuksilla on yleisesti enemmän vaikutusta kuin kahden aikuisen arjessa. Näin uuspari joutuu ratkomaan sekä neuromoninaisuuteen että uusperheeseen liittyviä kysymyksiä usein jo tutustumisvaiheessa. Toimivan arjen rakentaminen vaatii asioista keskustelemista, sopimista ja kompromissien tekemistä. Tämä voi olla haastavaa, jos neuromonimuotoisuus tuo lisähaasteita juuri vuorovaikutukseen.  Uusparisuhteeseen vaikuttavat välillisesti myös muutokset lasten toisen vanhemman kodissa ja aikatauluissa. Tämä tuottaa arkeen muutoksia, jolloin ennustettavan ja hallittavan arjen ylläpitäminen ei ole vain parin keskinäisistä sopimuksista kiinni. Tämä voi olla osalle neuromonimuotoisista kovin kuormittavaa.

”Kaikkein merkittävin tekijä on kuormittumisherkkyys ja se, että isossa perheessä omaa tilaa ja aikaa ei ole riittävästi latautumiseen, minkä vuoksi en jaksa olla läsnä vuorovaikutustilanteissa.”

”Kaikki tapahtuu hetkessä ja päivä kerrallaan. Tämä aiheuttaa haasteita uusperheessä, sillä käytännössä minä joudun muistamaan kaiken ja pyörittämään monimutkaista aikataulupalettia lasten tulojen ja menojen suhteen.”

”Olen luonut omat rutiinit yksi asuessa ja uusioperhetilanteessa välillä tuntuu tuskaiselta kun ne on riepoteltu ja kun monen ihmisen aikatauluja säädetään.”

Neurokirjon uusparisuhde on parhaimmillaan syvää sielunkumppanuutta ja toisen hyväksymistä ehdoitta.

”Hyvä ymmärrys toista kohtaan tukee parisuhdetta. Olemme tiimi ja teemme töitä sen eteen, että olemme parempi tiimi. Neurokirjon takia meillä ei ole sellaisia riitoja, mitä neurotyypillisissä parisuhteissa usein näkee.”

”Vaikuttaa myönteisesti, koska ymmärrämme toisiamme ja jaamme samoja kokemuksia, huumorintajun ja arvot.”

Kirjoittajat Maarita Karhu ja Eija Saarikivi työskentelevät NEPU- neurokirjon parisuhde uusperheessä- hankkeen suunnittelijoina. Artikkeli on julkaistu Supliikki 2/2023 lehdessä ja sen on toimittanut Priska Autio


Ammattilainen, huomioithan nämä kohdatessasi neurokirjon pareja

Neuropsykiatrisiin häiriöihin erikoistunut pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki pitää neurokirjon pareja kohdattaessa tärkeinä seuraavia asioita:

Psykoedukaation antaminen – Työskennellään parin kanssa niin, että ymmärrys neurokirjon piirteistä ja niiden vaikutuksesta parisuhteeseen ja elämänhallintaan lisääntyy sekä vahvistetaan motivaatiota muutokseen.

Toivon ylläpitäminen – Työntekijä luottaa muutoksen mahdollisuuteen silloinkin, kun haasteet tuntuvat asiakkaasta ylitsepääsemättömiltä tai usko muutokseen on koetuksella.

Erityisresurssien käyttäminen tarvittaessa – Työntekijä esimerkiksi muistuttaa vastaanotosta tai antaa välitehtävät kirjallisena.

Mallintaminen – Työntekijä toimii itse esimerkkinä työstettävissä asioissa, esimerkiksi ei ole itse myöhässä ja asettaa tarvittaessa rajoja.

Traumaorientaatio – Työntekijä ymmärtää trauman vaikutuksen yksilön kykyyn olla oman elämänsä subjekti. Orientaation näkyy käytännössä mm. tietoisuutena asiakkaan mahdollisesta traumakuormasta, ymmärryksenä autonomisen hermoston toiminnasta, kohtaamisissa välittyvänä hyväksynnän ja turvallisuuden kokemuksena sekä pyrkimyksenä asiakkaan voimauttamiseen.


Huomasithan!

Nepu- hankkeen aloituswebinaarissa 10.11.2023 klo 12-15:30 käsitellään häpeän tunteen merkitystä parisuhteessa. Alla olevasta linkistä pääset Suplin sivujen tapahtumakalenteriin lukemaan lisää tietoa webinaarista sekä sitä kautta ilmoittautumaan.

Mikä ihme NEPU- hanke?

Alla olevasta linkistä pääset lukemaan lisää siitä, mikä on NEPU- hanke. Sivu löytyy myös ylimmästä valikosta.

Jaa: